Lauantai 16.12.2017Auli, Aulikki, Aada

EKP laski ennustettaan inflaatiosta

Hintojen nousupaineet euroalueella ovat vähentyneet. Euroopan keskuspankki laski arviotaan tämän ja ensi vuoden inflaatiosta. Arvioiden taustalla on öljyn hinnan kehitys, jonka uskotaan pysyvän vakaana. Tälle vuodelle EKP ennustaa 1,5 ja ensi vuodelle 1,3 prosentin inflaatiovauhtia.

EKP:n tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen. Keskuspankin tavoite on pitää inflaatio alle mutta lähellä kahta prosenttia. Alkuvuonna hintojen nousu lähenteli jo kahta prosenttia ja oli vielä huhtikuussakin 1,9 prosenttia, mikä aiheutti spekulaatioita rahapolitiikan kiristämisestä.

Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli toukokuussa 1,4 prosenttia, mutta ilman energian hinnannousua luku jäi 1,1 prosenttiin. Suomessa inflaatio on alkuvuonna ollut euroalueen keskimääräistä kasvua selvästi hitaampaa. Tilastokeskus julkistaa toukokuun luvut keskiviikkona.

EKP:n neuvosto päätti torstaina pitää keskeiset korot ennallaan ja jatkaa lainaostoja nykyisellä tasolla. Keskeinen ohjauskorko eli perusrahoitusoperaatioiden korko pysyy nollassa prosentissa. Lainojen osto-ohjelma, 60 miljardia euroa kuukaudessa, jatkuu vuoden loppuun asti.

EKP odottaa korkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa, mutta mahdollista korkojen laskua ei enää mainittu. Keskuspankki on edelleen valmis jatkamaan ja kasvattamaan lainojen osto-ohjelmaa, mikäli sen inflaatiotavoitteet eivät toteudu.

EKP arvioi euroalueen kasvun jatkuvan vakaana ja laaja-alaisena lähitulevaisuudessa. Keskuspankki nosti hieman kasvuennusteitaan tälle ja ensi vuodelle. Tänä vuonna talouden ennakoidaan kasvavan 1,9 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.

Suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen lisäävät investointeja, ja työllisyyden koheneminen kasvattaa yksityistä kulutusta. Maailmantalouden elpyminen tukee euroalueen vientiä.

Läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD ennustaa maailmantalouden kasvun nopeutuvan hieman. Järjestö ennakoi tälle vuodelle 3,5 ja ensi vuodelle 3,6 prosentin kasvua, mikä on nopeinta sitten vuoden 2011. Tärkeimmät tekijät kasvun kiihtymiseen ovat maailmankaupan ja investointien piristyminen.

Kasvu ei yllä pitkän aikavälin keskilukuihin, sillä vuosina 1987–2007 maailmantalous kasvoi lähes neljä prosenttia vuodessa. Järjestön mukaan näkymät ovatkin parantuneet, mutta eivät vielä tarpeeksi kestävään hyvinvoinnin lisääntymiseen maailmassa.

Maailmantalouden näkymissä on edelleen merkittäviä riskejä, jotka liittyvät muun muassa Britannian sisäpolitiikkaan ja brexit-neuvotteluihin sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asemaan ja linjauksiin vapaakaupassa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .