Keskiviikko 18.10.2017Satu, Säde, Luukas

Turkuun tarvitaan uusi tiedekunta

Lounaissuomalaisiin teknologiayrityksiin ollaan lähivuosina palkkaamassa tuhansia uusia osaajia.

Jotta yritysten heittämään työllisyyshaasteeseen kyetään tulevina vuosina vastaamaan ja koko maan talouskasvu turvaamaan, Varsinais-Suomeen tarvittaisiin vuosittain 800-1 000 uutta tekniikan alan korkeakoulutettua. Yrityksiin tarvitaan myös runsaasti ammattitutkinnon suorittaneita ja ammattikorkeakoulutettuja.

Positiivisen rakennemuutoksen syvyys on aika lailla ymmärretty, mutta keinoista tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä. Selvitysmies Jari Jokisen raportissa ehdotettiin teknillisten yliopistojen verkostoa ja ammattikorkeakoulun tekniikan tutkintojen määrän lisäämistä.

Turun yliopisto on hakenut lupaa kahden uuden diplomi-insinöörien koulutusalan aloittamiseen syksyllä 2018. Hakemus lepää opetus- ja kulttuuriministeriössä odottamassa lähtöä lausuntokierrokselle teknillisiin yliopistoihin.

Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot kokevat Turun suunnitelmat ja teknillisen tiedekunnan perustamisen kilpailijakseen. Lausuntojen sisältö on arvattavissa etukäteen. Niissä korostetaan nykyisiin opinahjoihin perustuvaa yhteistyötä ja Turkuun sijoitettavaa kone- ja materiaalitekniikan koulutusta, jonka järjestäjinä ne itse olisivat.

Malli tarjoaa nopeita ratkaisuja, mutta jättää tulevaisuuden suureksi kysymysmerkiksi. Turun yliopisto tarvitsee oman teknillisen tiedekunnan uusine DI-koulutusohjelmineen.

Vain oma alueellinen yliopisto voi turvata tekniikan korkeakoulutettujen tarpeen ja DI-koulutuksen vetovoiman lounaisessa Suomessa. Matkalaukkuprofessorien tuoma opetus auttaa lyhyellä aikavälillä, mutta yrityksille ja alueen kasvulle elintärkeä tutkimus ja verkostoituminen jäisivät Turusta uupumaan. Verkostoyliopiston ja yritysten koulutusyhteistyö ei takaa valmistuneiden jäämistä alueelle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) patistaa vauhtia opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksentekoon (TS 12.5.). Enempikin kovistelu olisi paikallaan. Asia on ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) päätettävissä.

Olennaista asiassa on, miten koulutus järjestetään. Yhteistyöyliopisto vierailevine professoreineen on liian vähän. Koska kyse on koko maan tarpeesta saada lisää tekniikan korkeakoulutettuja, muiden yliopistojen reviirivarjelu ja pelko resurssien menetyksestä on lyhytnäköistä.

Lounais-Suomen edunvalvojat ovat yksimielisiä tiedekunnan tarpeesta. Sen sijaan Teknologiateollisuus näyttää heikkoa esimerkkiä jäsenyrityksilleen kääntämällä selkänsä Turun tiedekunnalle (TS 13.5.). Nopeiden ratkaisujen ohella tarvitaan jatkuvuutta ja uskoa teknologiayritysten tulevaisuuteen.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Höpöhöpöä
800-1000 uutta tekniikan korkeakoulutettua vuosittain on
viiden vuoden aikana 4000-5000 !
Mihin laskelmiin mahtaa perustua toimittajan luku ? Vauhtisokeus iskenyt ?
Toimittaja voi itse laskea esim omalta työpaikalta ko ammattiryhmän koon ja miettiä montako siellä tarvitaan lisää alan työntekijöitä.
Tietysti jos laitetaan DI ja AMK ins. Nimikkeellä koulutettavat kokoamaan laivoja kauhakuormaajia ja autoja voisi ajatella että osa näistä saataisiin työllistettyä, mutta kun ne risteilijät ja autot on ehtineet jo häipyä maasta ennen kuin yksikään opiskelija on jättänyt gradunsa.
Lappeenrannassa ja Aalto yliopistossa on juuri saatu YT neuvottelut päätökseen joten on ymmärrettävää irtisanottujen osalta tuleva kritiikki.
Ja uuden tiedekunnan luominen, aloitus ja infran rakentaminen viive 2- 3vuotta + opiskeluaika 6-8 vuotta tuottaa n 10 vuoden päästä ensimmäiset korkeakoulutetut DI:t.
Silloin eletään taas jo ihan eri maailmassa, jolloin voi olla että tarvitaan negatiivisen rakennemuutoksen työryhmiä. Kuka tietää mutta sen tiedämme että veronmaksajien rahojen sijoittaminen epävarmaan tulevaan pitää lopettaa, ja heti ja siitä puhuminenkin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
e
Pitkän matematiikan lukijoita on liian vähän. Fysiikan ja kemian lukijoita vieläkin vähemmän. Huonohkoillakin taidoilla pääsee joillekin tekniikan aloille. Uusi Teknillinen tiedekunta lisäisi aloituspaikkoja ja sisään pääsevien taso heikkenisi entisestään
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.