Perjantai 20.10.2017Kauno, Kasperi, Jesper, Jasper

SPD myötätuulessa vaalisyksyyn

Yhdysvaltain vallanvaihdoksen, Venäjän harjoittaman voimapolitiikan, Lähi-idän sotien aiheuttaman pakolaiskriisin ja Korean niemimaan kiristyneen jännityksen maailmassa Euroopan vakaus on tullut entistä tärkeämmäksi hyveeksi globaalissa turvallisuuspolitiikassa. Euroopan vakaudessa Saksan rooli on käynyt entistä merkittävämmäksi.

Liittokansleri Angela Merkel on ollut poliittisesti vakaan, taloudellisesti vauraan ja EU:n perusarvoja kunnioittavan Saksan liittokanslerina vuodesta 2005. Unionimaat ovat voineet luottaa Saksan esimerkkiin ja vastuunkantoon.

Merkel on ollut pääosan liittokanslerikaudestaan erittäin arvostettu sekä kotimaassaan että ulkomailla. Pitkä valtakausi ja varsinkin vuoteen 2015 osunut pakolaiskriisi ovat kuitenkin syöneet Merkelin suosiota.

Kun suuren koalition toinenkin osapuoli, sosiaalidemokraattien SPD, sinnitteli Sigmar Gabrielin puheenjohtajakaudella vähäisen kannatuksen kierteessä, muutosvoimien pelättiin kasaantuvan äärioikeistolaisen AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen hyväksi.

Tammikuussa Gabriel ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Euroopan parlamentin puhemiehenä 2012–2016 toiminut Martin Schulz nimettiin Gabrielin paikalle sunnuntaina. Samalla hänestä tuli SPD:n liittokansleriehdokas.

SPD:n kannatus ponkaisi nousuun heti, kun Schulz ilmoitti jättävänsä europarlamentin ja palaavansa Saksan politiikkaan 20 vuoden europarlamenttikomennuksen jälkeen. SPD on kirinyt Merkelin kristillisdemokraattien etumatkan kiinni ja mennyt välillä ohikin. Liittokanslerikyselyissä Schulz on Merkeliä suositumpi.

Helmikuussa SPD:n kantaviin voimiin kuuluva entinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier nimitettiin liittopresidentiksi. Puolue näyttäisi pitkästä aikaa olevan vahvoilla.

Yhdysvaltain vallanvaihdos ja Britannian EU-kansanäänestys eivät ulottaneet oikeistopopulismin maininkeja Hollannin parlamenttivaaleihin. Mielipidemittaukset vihjaavat, etteivät ne ulotu kovin voimakkaina Ranskan presidentinvaaleihinkaan.

Saksalaisäänestäjien muutoshalun kohdistuminen Schulzin johtamiin demareihin patoaa äärioikeistolaisen AfD:n kannatusta, joka muutoinkin on ollut laskemaan päin. On Saksan liittopäivävaalien voittaja kumpi tahansa pääpuolueista, EU-kansalaiset voivat luottaa Saksan jatkavan vastuullisella, demokratiaa kunnioittavalla ja EU:ta kehittävällä linjalla. Myös Schulz on eurooppalaisten arvojen vankkumaton kannattaja.

AfD on saanut osavaltiovaaleissa merkittävän määrän paikkoja. Myös liittopäivävaaleissa se ylittää viiden prosentin äänikynnyksen. Saksan saati EU:n muutosvoimaksi siitä ei näillä näkymin ole. Syyskuuhun on tosin vielä aikaa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.