Pääkirjoitukset

Kaupunkeihin vaiko aitovierille?

Pääkirjoitus | Turun Sanomat 3.4.2012 03:31 |

Oppositiopuolue Suomen keskusta hallitsi viikonvaihteen julkista poliittista keskustelua ylivoimaisesti.

Ensin kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen pani viime kevään rankan vaalitappion Mari Kiviniemen ja muun puoluejohdon piikkiin.

Sunnuntaina Kiviniemi ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuussa Rovaniemen puoluekokouksessa.

Viikonlopun tapahtumilla ei Kiviniemen mukaan ollut syyn ja seurauksen yhteyttä. Mitta tuli täyteen Ylen sunnuntaisesta gallupista, jossa keskustan kannatus oli 16,7 prosenttia, prosenttiyksikön vähemmän kuin kuukausi sitten.

On ryhdikästä, että puheenjohtaja haluaa kantaa vastuunsa. Totta sekin, että keskusta on profiloitunut oppositiopolitiikassa, kun Perussuomalaiset potee uskottavuusvajetta.

Sen sijaan vetoaminen yhteen mielipidemittaukseen ei vakuuta. Kannatus oli joka tapauksessa suurempi kuin eduskuntavaaleissa. Lisäksi tammikuun kaltaisilla kannatuspiikeillä on taipumus taittua.

Siinäkin Kiviniemi on oikeassa, ettei yhden henkilön puheiden perusteella tehdä luopumisratkaisuja.

Ei pidäkään. Lauantaina Väyryselle ei osunut kohdalle totuuden aika, kun hän tulkitsi Kiviniemen saaneen puolueen johtoonsa hyvässä tilassa.

Kun taustalla oli politiikan uskottavuutta jäytävä, keskustapainotteinen vaalirahakohu, edellisen puheenjohtajan henkilökohtaiset kompuroinnit ja eurokriisi, Väyryseltä voi vain kysyä, milloin puolue on heikossa tilassa.

Kiviniemi haastettiin vain vajaan kahden vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Haastajatkin ovat kilpakumppaneita Joensuun puoluekokouksesta: Väyrynen ja Mauri Pekkarinen.

Edellinen kantoi kaunaa ehdokasasettelusta presidentinvaaleissa, jälkimmäinen haaveeksi jääneestä eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.

Kiviniemelle ei riittänyt kattavaa tukea sen paremmin pääministeri- kuin oppositiokaudellakaan.

Tuen puutteesta huolimatta ratkaisu oli yllätys. Hän olisi ollut vahvoilla Rovaniemen valinnoissa.

Lisäksi hallitus on kuntauudistuksellaan kattanut pöydän keskustan vaalivoitolle. Nyt puoli-ilmaisen voiton mahdollisuutta tarjotaan seuraajalle ellei sisäinen kiistely syö vaalityön energiaa.

Keskusta on puolueena kummajainen. Muualla perinteiset agraaripuolueet ovat marginalisoituneet. Suomessa ei – ainakaan toistaiseksi.

Nimenvaihdoksistaan huolimatta keskusta muistuttaa kovasti Maalaisliittoa.

Muiden suurten puolueiden tapaan jakolinjoja riittää keskustassakin. Etelä ja pohjoinen, maaseutu ja kaupungit, EU ja kansallisvaltio sekä konservatiivit vastaan liberaalit yhdistettynä perinteisiin henkilökiistoihin ovat näkyviä ristiriitojen aiheuttajia.

Rovaniemen puoluekokous näyttää, etsitäänkö kannatuksen nousua Maalaisliiton aikaisilta aitovieriltä vaiko kaupungistuneesta EU-Suomesta.

Keskustan ratkaisuja seurataan poikkeuksellisen kiinnostuneina myös muissa puolueissa. Tulevissa hallitusratkaisuissa puheenjohtajan persoonalla on vaikutusta.

TSTV - uusimmat