Lauantai 21.1.2017Aune, Oona, Auni, Netta

Kypros-neuvotteluissa etsikkoaika

Kyproksen saarivaltion taival ei ole ollut pelkkää Välimeren sineä ja auringonpaistetta. Kypros itsenäistyi Britannian alaisuudesta 1960. Kreikkalaisen ja turkkilaisen kansanosan riidat johtivat YK:n rauhanturvaajien väliintuloon 1964. Paikalle lähti myös suomalainen pataljoona.

Kymmenen vuotta YK-joukkojen saapumisen jälkeen Turkki miehitti saaren pohjoisosan, syynä Kreikan sotilasjuntan suunnitelma liittää saari Kreikkaan. Pohjoisosa julistautui itsenäiseksi 1983. Itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki.

Noin 180 kilometriä pitkä vihreä linja jakaa saaren edelleen kahtia. Pohjoispuolella asuu 300 000 kyproksenturkkilaista, eteläpuolella 900 000 kyproksenkreikkalaista. Kyräilyä ja vihanpitoa on kestänyt yli puoli vuosisataa useista lähentymisyrityksistä huolimatta.

Kriisin ratkaisussa eletään vaihteeksi toiveikkuuden ajanjaksoa. Kreikkalaisen osan presidentti Nikos Anastasiadis ja kyproksenturkkilaisten presidentti Mustafa Akinci aloittivat maanantaina YK:n välittämät neuvottelut saaren jaon päättämisestä. Huomenna samaan pöytään istuutuvat itsenäisyyssopimuksen takaajavaltioiden Britannian, Kreikan ja Turkin edustajat. Myös EU:lla on paikka neuvottelupöydässä.

Toiveikkuuteen on syynsä. Pääneuvottelijat edustavat hallintojensa maltillista siipeä. Puolitoista vuotta kestäneissä pohjustavissa neuvotteluissa henki on ollut rakentava.

Vaikka neuvottelutulokseen päästäisiinkin, jaon päättäminen on monen mutkan takana. Edellinen yritys vuodelta 2004 kaatui rymisten kreikkalaisen osan kansanäänestyksessä. Turkkilainen puoli olisi sen hyväksynyt. Paine jaon lopettamiseen on kuitenkin kasvanut myös kyproksenkreikkalaisten keskuudessa.

Kiistakysymykset ovat vanhastaan tuttuja: rajan määrittely, vuonna 1974 asuinsijoiltaan karkotettujen ja heidän omaisuutensa kohtalo, korvauskysymykset ja saarella olevien turkkilaissotilaiden asema.

EU:lle Kyproksen jako on eräänlainen jäätynyt konflikti vakauden tyyssijassa. Eteläinen Kyproksen tasavalta on EU-maa. EU-jäsenyyttä hakenut Turkki ei tunnusta EU-maa Kyprosta. Turkki on sulkenut Pohjois-Kyproksen satamat ja lentokentät Kyproksen tasavallalta.

Suojasää tulisi käyttää hyväksi. Hyvään lopputulokseen tarvitaan saaren molempien osien, takaajavaltioiden, EU:n ja YK:n myötävaikutusta. Globaalissa turvallisuustilanteessa yhdenkin pitkäkestoisen kriisin ratkaisu olisi enemmän kuin tarpeen.

Kyproksenkreikkalaisten asenne on yksi kysymysmerkki, Turkin ja sen presidentin Recep Tayyip Erdoganin kompromissihalukkuus toinen. Juuri nyt ei Erdoganilla näytä olevan suurta tarvetta helpottaa EU:n eikä Kyproksen tasavallan pyrkimyksiä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.