Maanantai 25.9.2017Kullervo

Satavuotias on juhlansa ansainnut

Suomi juhlii vuodenvaihdetta tavanomaista arvokkaammin. Joulukuun kuudentena 2017 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyden. Satavuotiasta tasavaltaa edelsi 108 vuoden jakso autonomisena osana Venäjän keisarikuntaa ja noin 650-vuotinen kausi osana Ruotsia.

Itsenäisyydellä on ollut hintansa. Suomi on selviytynyt sisällissodasta, oikeistoradikalismista, talvisodasta, jatkosodasta, Lapin sodasta, vaaran vuosista ja suuren itänaapurin paineesta. Tasavalta, demokratia ja oikeusvaltio ovat tulleet kriiseistä lopulta aina voittajina ulos.

Tasavalta, edustuksellinen demokratia, laillisuus ja oikeusvaltio ovat olleet pyhiä periaatteita myös julkiselle sanalle, etenkin Turun Sanomille. Lehti perustettiin 112 vuotta sitten puolustamaan näitä arvoja. Vapaa ja vastuullinen lehdistö on yksi demokratian kulmakivistä – kenties entistä tärkeämpi osa.

Edustuksellinen demokratia on kestänyt hyökkäykset kansanvaltaa kohtaan niin oikealta kuin vasemmalta. On syytä uskoa, että se kestää myös populismin, uusien ääriliikkeiden ja niin sanotun totuuden jälkeisen ajan hyökkäykset.

Satavuotias Suomi on vakaa maa. Tasavalta uskoo itseensä, mutta ei eristäydy. Suomi nojaa kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön YK:n, Euroopan unionin, Pohjoismaiden ja kaikkien naapureiden kesken. Vuonna 1995 Suomi vakiinnutti paikkansa läntisessä arvoyhteisössä.

Suomen on oltava valmis puolustamaan itsenäisyyttään sekä itsenäisesti että yhteistyössä EU:n, Nato-kumppaneiden ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Mielipidemittauksissa maanpuolustustahto on todettu vankaksi.

Puolustukseen ei liity eikä pidä liittyä minkäänlaista uhoa eikä uhkaamista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta vallitsee yksimielisyys. Kriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisessa halutaan edelleen olla aktiivisesti mukana.

Suomi on osa pohjoista hyvinvointivyöhykettä, monella mittarilla maailman kilpailukykyisimpiä, tasa-arvoisimpia ja edistyksellisimpiä maita, hyvinvointivaltio sosiaali- ja eläketurvineen, koulutuksineen ja terveydenhuoltoineen.

Mainesanat eivät tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Monessa asiassa on paljon parantamisen varaa. Työllisyydessä, tulonjaossa, tasa-arvossa, koulutuksessa, terveydenhuollossa, vanhusten asemassa ja syrjäytymisen torjunnassa tarvitaan lisää ponnistuksia. Talous, etenkin julkinen talous, osa saatava parempaan kuntoon, jotta hyvinvointivaltion palveluista pääsevät nauttimaan tulevatkin sukupolvet.

Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä, heikoimmista huolta pitämistä ja tervettä itseluottamusta, vähemmän turhaa riitelyä. Satavuotiasta on syytä juhlia asiaankuuluvalla arvokkuudella.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.