Tiistai 28.3.2017Armas

Korkeakoulujen hallitukset pettivät odotukset

Korkeakoulujen hallintoa uudistettaessa yliopistot kilpailivat rekrytoidessaan ulkopuolisia henkilöitä hallituksiinsa. Nämä ovatkin edustaneet lähes kaikkia mahdollisia yhteiskunnan piirejä Suomen Pankista ja kotimaisista suuryrityksistä evankelisluterilaiseen kirkkoon ja Shelliin.

Uskottiin, että näin luodaan entistä paremmat suhteet yhteiskunnan merkittäville tahoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi suoraan, että on muun muassa ”pyritty vahvistamaan yliopistojen hallitusten yhteiskuntasuhteita, vaikutusmahdollisuuksia ja talousosaamista”.

Syntyneen yliopistokriisin keskellä on aika tarkastella, mitä on tapahtunut näiden hallitusten vahtivuorolla.

Korkeakoulujen taloushallinto on ajautunut sekasortoon eikä koskaan ole irtisanottu niin paljon opettajia ja tutkijoita kuin nyt on parin vuoden aikana tapahtumassa.

Turun yliopisto poikkeaa valtavirrasta edetessään ilman massiivisia irtisanomisia ja on hyvinkin mahdollista, että sen hallituksen erityinen kokoonpano on vaikuttanut tähän valintaan.

Maan poliittinen johto on etääntynyt korkeakoulumaailmasta ja tiedossa ovat pääministerin ja valtiovarainministerin yliopistolaisia loukkaavat lausunnot kolmen kuukauden kesälomista ja kaiken maailman dosenteista.

Näiden näkemysten taustalla on laajempikin pohja, mikä on ilmennyt esimerkiksi EK:n asiantuntijoiden ja yritysjohtajien lausunnoissa vääränlaisesta koulutuksesta ja liiallisesta lukemisesta.

Mikään puolueista ei ole kyennyt tarjoamaan toimivaa vaihtoehtoista korkeakoulujen hallintomallia tai edes korjausta tähän selvästi haitalliseen. Professori Jukka Kekkonen kirjoittikin huomiota herättävästi (HS 9.12. 2015): ”Käynnissä näyttää nyt valitettavasti olevan voimakkain tieteen, tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen vastainen kampanja sitten maailmansotien välisen ajan”.

Tohtorityöttömyys alkoi kasvaa kiihtyvällä tahdilla samaan aikaan, kun uudet korkeakoulujen hallitukset aloittivat toimintansa. Maassa on nyt jo noin 2 000 työtöntä tohtoria, heidän joukossaan kansanvälisen huippuluokan tutkijoita, ja karmea kehitys vain jatkuu.

Työilmapiiri, opetus- ja tutkimusolosuhteet ja luotto korkeakoulujohtoon todettiin Kirsi-Mari Kallion tutkimuksessa vuonna 2014 erittäin heikoiksi.

Tutkimushankkeiden budjetoinnin kokonaiskustannusmalli on syönyt tutkijoilta huomattavan osan, mahdollisesti jopa 30 prosenttia Suomen Akatemian ja Tekesin vuosittaisista apurahoista. Se myös vääristää korkeakoulujen budjetointia ja on synnyttänyt ”harmaan” rahoituskanavan korkeakoulujen sisälle. Maan hallitus on kaapannut ohjaukseensa kymmeniä miljoonia euroja tutkimusmäärärahoja.

Yliopistojen ja tiedekuntien strategiaohjaus on käynnistänyt erikoisen lobbauskulttuurin. Tutkimusmittareilla menestyneillä tutkijoilla on muita läheisemmät suhteet johtoon ja he saavat ”strategista” vaikutusvaltaa yli kilpailevien kollegoiden.

Henkilöstössä viriää aiheellisia epäluuloja, kun esimerkiksi Helsingin yliopistossa sovellettavien henkilöstövähennysten tarkat perusteet, asiaan vaikuttaneet tahot ja määräytymisprosessi ovat hämärän peitossa. Poispotkittu ei aina edes tiedä, miksi juuri hän kokee tämän kohtalon.

Korkeakoulujen hallitukset ovat epäonnistuneet yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa ja maan poliittinen eliitti toimii korkeakoulujen ja koko maan edun vastaisesti.

Hallituksissa tarjolla oleva taloustietämys ei ole mitenkään vaikuttanut Suomessa sovellettaviin apurahatutkimuksen talousmalleihin, jotka ovat ilmiselvästi olleet paha virhe.

Jos hallituksissa ei ole väkeä joka tähän voisi vaikuttaa, niin missä heitä sitten olisi?

Sama ihmettely koskee tohtorityöttömyyttä. Vai onko niin, että se ei hallituksia kiinnosta, kun ne hoitavat vain oman korkeakoulunsa etuja yliopistolain kirjaimen mukaisesti? Ei ole Suomen korkeakoulujärjestelmälle hyväksi, jos hallitukset toimivat näin.

Hallituksiin ei siis ole onnistuttu tuomaan vaikuttavaa talousosaamista, ne eivät ole hoitaneet yhteiskuntasuhteita odotetulla tavalla eivätkä ne ole edistäneet yliopistolaisten vaikutusmahdollisuuksiakaan.

On korkea aika miettiä hallitusten ja erityisesti niiden ulkopuolisten jäsenten roolit, vastuut ja ohjaava luonne uusiksi ja otettava oppia virheistä.

Göte Nyman

Professori, Siuntio

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Akateeminen vertikaali?
Hyvä kirjoitus Göte Nymanilta, olen samaa mieltä.

Kehut myös Turun yliopiston kriisikestävyydelle.

Venäjällä talouselämän, oikeuslaitoksen ja yhteiskunnan läpikotaista politisoitumista ja harvainvaltaa kutsutaan "vallan vertikaaliksi". Kun muutoksissa merkityksellinen maailmankuva ja uudistumiselle tärkeä mielikuvitus on rajattu pienen "huippuyksilöiden" ryhmän perustelemattomaksi erioikeudeksi, yhteiskunnan resilienssi (kriisikestävyys), läpinäkyvyys ja toimintakyky kärsivät pahasti.

Nyt näyttääkin ilmeiseltä, että uudet "kaikkia piirejä" edustavat hallitukset ovat olleet katsannoltaan, toimintakyvyltään ja taustaltaan yhteiskunnallisesti suppeampia ja näköalattomampia kuin mihin tätä edeltävä malli kykeni. On myös syytä epäillä - resilienssistä puheenollen - että liian suuri keskinäisverkottumisen aste yhdistettynä päätöksenteon (ja taloudellisen vallan) kapeuteen on johtanut suurempaan kriisialttiuteen.

Myös "luonnollisissa" ekosysteemeissä resilienssiä määrittää paitsi keskinäisriippuvaisten verkkojen liityntäkohtien määrä niin myös niiden erillisyyden aste. Häiriötilanteissa systeeminlaajuisten riskien ei pidä päästä leviämään täysin esteettä. Tämä koskee myös yhteiskunnan kokonaiskyvykkyyttä ja tapoja ymmärtää tilannettaan.

"Akateeminen vapaus" ei ole vain tekopyhä korulause vaan yhteiskunnan tapa suojata itseään omilta sokeilta pisteiltään. Kyvykkyyttä ei ole myöskään vain tiedon kerääminen kansiin ja tietokantoihin vaan sen täytyy myös henkilöityä aktiivisiin osaajiin.

Ulkomaisissa huippuyliopistoissa on suuri määrä alunperin suomalaisia tutkijoita jopa johtavissa asemissa. Suomen medioissa heistä kuulee aniharvoin. Epäilen tämänkin - molemminpuolisen kommunikoimattomuuden - olevan oire Suomen "akateemisen vallan vertikaalista".
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Totuus paljastuu
Alkaa viimein paljastua totuus Suomen yliopistoista. Likimain kaikki ovat täälläkin omaan napaansa tuijottavia pyrkyreitä ja opportunisteja. Selän takana tehdään kaikki mahdollinen, jotta tuo kaveri saisi potkut enkä minä. Jotta minä saisin rahoituksen eikä tuo kaveri.

Suomen yliopsitot eivät enää vuosikymmeneen ole olleet mukava työpaikka ja tästä kertovat järkyttävät sairaustilastot yliopistojen tutkimushenkilökunnalla. Vaan kun poiskaan ei pääse, ei vaikka kuinka yrittäisi. Kun on kerranyliopistolaiseksi leimautunut, ei kukaan huoli enää töihin yliopiston ulkopuolella. Enkä voi edes moittia. Omat lapseni ovat sentään tajunneet tilanteen ja osaavat hieman tarkemmin valita koulutustason tai ne, jotka yliopistoon halusivat, menivät lääkikseen tai ulkomaille. Mutta surettaa nuo joka syksy aloittavat uudet kirkassilmäiset opiskelijaraukat. Hymy hyytyy jo parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, kun todellisuus toivottomasta tulevaisuudesta valkenee.

Sitä on järkyttävää seurata vierestä ja yrittää kannustaa. Ei ihme, että YHTS:n mielenterveyspuolella asiakkaita riittää.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Myös muulla
Tampere (ei TTY) ja Jyväskylä toimivat samoin kuin Turku.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.