Sunnuntai 25.9.2016Kullervo

Opiskeluun voi
panostaa itsekin

Olen hämmästyneenä seurannut opiskelijoiden purnausta etujensa leikkauksista.

Ottamatta siihen kantaa, onko heille tulossa olevat leikkaukset oikein tai väärin, haluan kertoa, miten opiskelukustannukset hoidettiin 1970-luvulla. Sellaisista eduista, mitä nykyisillä opiskelijoilla on, ei silloin voinut kuin uneksia.

Aloitin opiskelun yli kolmekymppisenä vuonna 1975. Rahaa opiskelua varten ei ollut säästössä yhtään, joten kaikki piti rahoittaa lainarahalla.

Opintotukea sai muistaakseni tuhat markkaa, ja loput täytyi ottaa velaksi pankista, jos pankinjohtaja hyvästä sydämestään lainaa antoi. Sekään ei ollut itsestäänselvyys.

Vaimo opiskeli myös samaan aikaan, joten eläminen tapahtui pääasiassa velkarahalla.

Valmistuin vuonna 1980 ja heti pääsin töihin. Työttömänä en ole ollut päivääkään ja tein pitkän työuran.

Nyt nautin kohtuullisesta eläkkeestä, niin että voi syödä hyvin ja vaikka matkustella minne haluaa. Vaikka kun on koko elämänsä reissannut, ei matkustaminen kauheasti kiinnosta.

Viimeiset opintolainat maksoin yli viisikymppisenä, mutta päivääkään en ole katunut sitä, että lähdin opiskelemaan. Se tapahtui kokonaan lainarahalla, mutta se kannatti.

Uskon, että sijoitus opiskeluun kannattaa tänäkin päivänä.

Kari Outinen

Merikapteeni

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aika on nyt toinen
"Mutta työtä oli tarjolla." Juuri tuossa kiteytyy se olennainen ero 80-luvun ja tämän päivän välillä. Korkeastikaan koulutettu ei helpolla työllisty kuin pätkätöihin. Jos ei ole suvun lompakkoa hätävarana, on ikävää maksella lainoja työttömyysetuuksista. Outinen vaikuttaa elävän suuren ikäluokan kuplassa, johon ei ole kantautunut tieto 2010-luvun surkeasta työllisyystilanteesta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ahneet ikäluokat
Nyt ymmärrän miksi jotkut vihaavat suuria ikäluokkia. Ei ollut kilpailua opintomarkkinoilla aikoinaan, lahjattomienkin oli helppo menestyä. Merkonomin papereilla pääsi jopa keskisuuren yhtiön toimitusjohtajaksi.
Sen jälkeen inflaatio maksoi asuntovelat. Rantatontit olivat melkein ilmaisia ja mökinkin rakennusvelat maksoi inflaatio. Lisäksi niiden arvonnousu on ollut ennennäkemätöntä?

Väittävät vielä maksaneensa eläkkeensäkin, jotka heille laskettiin viimeisien työvuosien palkasta. Yleensä johtoryhmä sai ylennyksen ja tehtiin hurjasti ylitöitä. Eläkeikäkin oli matala, 53 vuotiaana pääsi putkeen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ahneet ikäluokat
"Hieman nuorempi" yleistää nyt aika lailla! Ei se noin mennyt, suurin osa mainituista ikäluokista teki pitkää päivää pienellä palkalla, jäi 65vuotiaana pienelle eläkkeelle jolla nyt elää kituuttaa pientä köyhän eläkeläisen elämäänsä.
Kuvaamasi elämänkulku onnistui niiltä joilla oli taustalla varallisuutta, älä suotta karehdi kaikkia vanhuksia!
Muistaisin kyllä että heti kun työeläkejärjestelmä luotiin alettiin palkastani eläkemaksua periä, koen näin ollen säästäneeni eläkettäni etukäteen. Eläkekassojen varallisuudesta voisikin, ainakin sijoitus tuotoista, pikku siivuja laittaa pienten eläkkeiden lisukkeeksi,olisi vähän enemmän ostovoimaa!

Jos ja kun sitten aikanasi ehkä perit kesämökin tai pienen talon hyödyt sinäkin sen ajan talouskasvusta ja inflaatio vaikutuksista!
Onnea matkaan elämän taistossa! Älä vihaa rakasta!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Olennaisin
"Mutta työtä oli tarjolla."
Enää ei ole.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vuonna 2016
Hei Kari,

Ymmärrän toki sen, että ihmetystä saattaa herättää tämä ns. "nykymeno". Pitäisi kuitenkin kyetä tarkastelemaan asioita hieman monipuolisemmin kuten esim. asumiskulujen suhdetta saatuun tukeen.

Löysin tilastokeskuksen sivuilta tiedot asuntojen vuokratasosta euroissa vain vuoteen 1985 saakka (varmaan löytyy enemmänkin jos jaksaa kaivaa.) Nykyrahaksi muutettuna vuokra oli noin 2€/m2. Oletan sen olleen siis noin 1,5€/m2 vuonna 1975.
60m2 asunnon vuokra oli siis 90€/kk. 1000 markan opintoraha taas nykyarvoon muokattuna vuodelta 1975 vastaisi 815€/kk ja 1978 588€/kk! Keskiarvolta siis noin 700€/kk! Vaikka vuokra olisi ollut 100€/kk (60m2) niin asuminen ei veisi kuin noin 15% tuesta.

Nyt opintorahaa ehdotetaan laskettavaksi ja kokonaistuen määrä asumislisän kanssa (Huom!) jää noin 450-500€/kk. Joko alkaa paljastua syyt opiskelijoiden kiukulle?
Nykyään vuokrataso on noin 14-18€/m2. Toisin sanoen koko opintotuki asumislisineen menee pelkästään asumiseen ja asuntosi koko on puolittunut (30m2)

Eli lainan tarve on kääntäen nykypäivänä 85% enemmän kuin vuonna 1970. Kasvatit vielä kolme lasta ja vaimosi opiskeli samaan aikaan. Nykypäivänä se olisi täysi mahdottomuus, usko pois.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vuonna 2016
Se 1000 mk oli koko vuotta varten, ei per kuukausi! Minä opiskelin vielä aikaisemmin enkä saanut edes sitä. Mutta aikansa kutakin. Viimeisen opintolainaeräni maksoin nelikymppisenä, joten ei se lainan takaisinmaksu ollut liian tiukkaa. Aina voi neuvotella pankin kanssa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vuonna 2016
Olkoonkin, että vain 1000mk/v eikä /kk. Se on silti n. 700e kuten alkuperäinen kirjoittaja totesi, ja noilla neliö hinnoilla 30m2 yksiö olisi noin 45-50e/kk (=max 600e/v). Nykyään tuki on n. 500e/kk, mikä juuri ja juuri riittää 30m2 asuntoon. Turha siis jeesustella miten "ennen" saatiin niin vähän, syötiin käpyjä ja nukuttiin igluissa ja nykyisin hemmotellaan piloille. Fakta on, että suhteessa opiskelijat ovat vain köyhtyneet. Koittakaa nyt jo ymmärtää, ennen teillä oli asiat paremmin, älkää edes yrittäjö kääntää rahanarvoja päässänne nykyarvoihin, ette osaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vuonna 2016
Pakko ottaa kantaa! Olin v.1963 vasta valmistunut luokanopettaja, mutta työtä oli vaikea löytää Turun seudulta, jossa mieheni edelleen opiskeli. Asuimme 30 neliön yksiössä. Vuokraan kului väliaikaisen opettajan palkasta noin puolet ja toinen puoli käytettiin ruokaan ym. Parin vuoden jälkeen syntyi lapsi, mutta asuimme edelleen samassa asunnossa, siis 3 henkeä yksiössä. Tulimme toimeen tarkan talouden metodilla siten, että kaikki menot kirjattiin vihkoon...siis kaikki!

Ei käyty kahviloissa, ei huvituksissa, mutta katuja sai mitata ilmaiseksi!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ostovoima
On kirjoittaja elänyt herroiksi. Ostovoimaltaan 1000markkaa vuonna 1975 vastaa nykyään n. 800€. Nykyinen opiskelija saa noin 500€.. Joten lyhyesti, opintotukea on jo laskettu 37%. Kuinka paljon sitä pitää vielä laskea, että riittää?

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ostovoima
Millähän tuo eli herroiksi tuhannella markalla VUODESSA, se ei ollut edes sata markkaa kuukaudessa! Nykyinen opiskelija saa siis 500 euroa kuussa joka on KUUSI tuhatta euroa vuodessa! Kukahan elää herroiksi vai eikö osata enää laskuoppia?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ei pätkätyöllä lainoja maksella
Silloin oli eri ajat. Silloin moni marssi tehtaisiin ja yrityksii ja sai töitä. Moni opiskelija tekee nykyäänkin töitä esim. Ravitola alalla. Ainoa ongelma on se että Kela valvoo vuositulorajaa eli esim kesällä ei parane säästöjen toivossa töitä painaa koska silloin lopuu tuet joilla kuitenkin joutuu maksamaan piskeluasunnosta. Kela ja valtio ovat siis määritelleet rajat työn teille. Jos 50v vielä olet maksanut velkoja niin kallis velka ollut. Koulutuksien lyhentäminen on ainoa vaihtoehto sitten. Ja kyllä ammattikorkeakoulut saisivat kyllä panostaa valmistumisen nopeuttamiseen. Ainakin vuodella voisi aikaistaa kun tehostetaa opiskelua. Yrityskurssit pois koulujen oppiaineista. Ylimääräiset tunnit pois. Panostusta käytäntöä sekä laadukkaisiin luentoihin. Yliopisto opiskelijat saavat edelleen venyttää valmistumista. Ja työnteko viivästyttää. Pätkätöillä ei maksella lainoja takaisin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: ei pätkätyöllä lainoja maksella
No tuossakin tekstissä sellainen määrä mutua ettei mitään määrää.

Ensinnäkin mitä mahtaa tarkoittaa "yrityskurssit pois koulujen oppiaineista."? Meillä määrittelee opetusministeriö yhdessä opintohaarojen kanssa melko tarkalleen mitkä ovat vaadittavat opintoalueet ja kyllä - niistä löytyisi ns. turhaa paljon. Mutta minkäs teet, määrätty mikä määrätty. Lisäksi kansainväliset standardit määrittelee melko pitkälle opintojen sisältöä. Tietenkin jos lähdetään tekemään kirjekurssina rahaa vastaan 6kk maisterinopintoja niin asia erikseen. Toivotan onnea ja menestystä siinä tapauksessa.

Mitenköhän yliopisto-opiskelijat saavat "edelleen venyttää opintoja"? Opintotuki loppuu aktiiviopiskelijalta 5-6 vuodessa ja silloin pitäisi olla valmista. Toki jos haluat venyttää opintoja lainarahalla ja pätkätyöllä niin se on sitten oma lukunsa. Sen voi tehdä ammattikorkeassakin.

Nykyään noudatetaan esim. kauppakorkeassa ns. 3+2 jaksotusta jolloin 3 vuotta käytetään perusopintoihin ja kandidaatin tutkintoon ja 2 vuotta maisteriopintoihin, sisältäen gradun. Joillakin yliopiston aloilla tuo 5-6 vuotta on jo valmiiksi melkoinen puristus, kuten lääke- ja oikeustiede. Tämän lisäksi tarvitaan vielä praktiikkaa, joten leivänsyrjään pääsee kiinni todellisuudessa noin 7-8 vuodessa.

Siihen päälle kun vielä katsot työllistymisen edellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä niin jokainen alkaa epäröimään tämän oman opintolainainvestoinnin järkevyyttä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: ei pätkätyöllä lainoja maksella
Kyllä lähipiirissäni ovat tehostaneet opintoja ottamalla enemmän kursseja. Yrityskurssit on pakollisia mutta hemmetin turhia.ennemmin hoitoalalla opiskelusi alaan liittyvää. Olen itse amk ssa ja juurikin hoitoalan koulutuksesta täysin mahdollista valnistua vähintään puoli vuotta ja jopavuosi aiemmin. Lähipäivät vähentyneet ja itsenäistä paljon. Moni kurssi oltais voitu yhdistää. Työharjoittelut parasta antia. Kirjekurssi tämä ollut. Kyllä moni on ottanut yliopistossa enemmän kursseja. Riippuu alasta. Lääkiksessä ei varmasti pääse nopeuttamaan. Ammattikorkeakouluissa täysin mahdollista. Koulutuksia tulee kehittää ja opintojen nopeuttaminen on mahdollista. Työelämässä tarvitaan osaajia. Ei jatkuvia iluisia opiskelijoita. Työssäkin kun oppii.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vanha viisaus
Merikapteenina luulisin kirjoittajan muistavan sen vanhan viisauden, että 'helppo on antaa neuvoja maalta, kun merellä on hätä'.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vanha viisaus
Joo. Silmiinpistävää näissä opintotukikeskusteluissa tälläkin palstalla on ollut, että vanhat pierut halveksivat, syyttävät, inhoavat ja opastavat nykynuoria ja kertovat että "silloin kun MINÄ". Yököttää. Entäs jos nuoret ja opiskelijat olisivat suuna päänä keskusteluissa ja toreilla vaatimassa, että työttömyystuet, toimeentulotuki ja eläkkeet pitää leikata nolliin ja keski-ikäisten ja vanhusten rahoittaa elämisensä lainalla? Sehän on investointi tulevaisuuteen että pysyy hengissä; jos sitten joskus saa töitä , niin on hyvä maksella lainaa takaisin, tai jos kuolee, niin eihän sillä niin väliäkään ole. Se on niin h-tin helppo muita neuvoa, kun aina tietää ite paremmin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eläkeläiset....
Sitä se on kun elää edelleen 70-lukua, vaikka on vuosi 2016.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Eläkeläiset....
Köyhällä on aina ollut puute rahasta, olipa sitten 1970-luku tai 2010-luku. Ei se siitä muuksi muutu, toiset ostivat auton, pianon tai rantatontin opintolainalla. Meikäläisellä se kului opintojen rahoittamiseen, myöhemmin velkojen maksuun. Mitään muuta kuin valtiontakauksen en minä eikä perheemme ole yhteiskunnalta saaneet. Mutta jotenkin on toimeen tultu ja jälkikasvuakin kasvatettu. Se lähinnä jurppii, että kaiken pitäisi tulla yhteiskunnalta eikä mistään haluttaisi ottaa vastuuta. Kyllä se laina toisaalta myös pistää opintoihin vauhtia eikä kaikki korkeakoulusta valmistuneet päässeet "lihapatojen" ääreen eikä suuriin ansioihin. No, omillamme olemme pärjäilleet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei ole turhaa......
Muistelet saaneesi opintotukea 1000mk/kk,(vuosi)?? no joka tapauksessa, se raha muutettuna nykyarvoon on 816,80, jos opiskelija saisikin tuon summan kk ei olisikaan niin tiukkaa!
Lisäksi kuten itsekin sanot työtä oli myös koko ajan tarjolla.

Ammatti jolle kouluttauduit on myös yksi varmimmista työnsaannin kannalta,teit hyvän valinnan!

Nykyiset opiskelijatkin uskovat että opiskelu ,kannattaa siitä se ei ole kiinni, jostain syystä hallitus nyt haluaa valikoida ketkä voi jatkossa opiskella ja ketkä ei, siitä on kysymys!

Jos velkaantuminen on huonoa valtiolle, sen on pakko olla huonoa myös yksilölle! Siihen ei pidä pakottaa ideologisin tarkoituksin.

Tälläkin hetkellä osa opiskiélijoista ottaa velkaa koska ei ole taloutta paikkaavaa työtä tarjolla riittävästi tai ei voi pitkittää valmistumista jättämällä opintopäiviä työn takia väliin.

Opiskelu on sijoittamista suomen ja yksilön tulevaisuuteen ja siihen on annettava kaikille tasapuolinen mahdollisuus. Onnellisia ne nuoret joiden vanhemmat pystyvät koulutuksen maksamaan, mutta voidaan menettää paljon neroutta,innovaatiota ja taitavuutta jos estetään mahdollisuus varallisuuden vuoksi!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.