Perjantai 30.9.2016Sorja, Sirja, Siru

Yleissivistys kuuluu lukioon

Elokuun alussa voimaan astuvien opetussuunnitelmien mukaan ”lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen”.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää lukioiden tuntijakoon reaaliaineiden valinnaisuutta voimakkaasti lisäävää kokeilua. Kokeilu mahdollistaa lukion suorittamisen opiskelematta lainkaan esimerkiksi yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, historiaa ja biologiaa.

Näin lukiolainen voisi poistaa opinto-ohjelmastaan kokonaan talouden kiertokulun, Big Bangin, maailmansodat ja evoluutioteorian. Radikaali valinnaisuus jättää mustia aukkoja yleissivistykseen.

Alueellinen ja lukioiden välinen tasa-arvo on vaarassa. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa lukioissa kokeilu tulee johtamaan reaaliaineiden kurssitarjonnan ennustettavuuden heikkenemiseen ja joidenkin reaaliaineiden lähiopetuksen vähenemiseen samalla, kun eri sukupuolten kurssivalintojen segregaatio ja pintasuuntautuneet, strategiset valinnat lisääntyvät.

Kaikki tämä tapahtuu laaja-alaisuuden ja yleissivistyksen kustannuksella, mikä puolestaan sulkee ovia jatko-opintoihin, koska osa korkeakouluista painottaa tiettyjä lukion päättötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoja sisäänottoperusteissaan. Toisin sanoen pois jätetty oppiaine voi johtaa ratkaisevien lisäpisteiden menetykseen jatko-opintohaussa.

Jaakko Lindfors

Aineopettajaliiton varapuheenjohtaja ja lukiotoimikunnan puheenjohtaja

Turku

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Juu
Olen samaa mieltä. Oikeistolaisen tehoajattelun myötä ollaan kerta kaikkiaan luopumassa lukion yleissivistävyydestä. Halutaan nopeasti täsmäkoulutettuja eri aloille, mutta samalla kavennetaan jatko-opiskelumahdollisuuksia ja sivistystä. Kohta saamme uusia akateemisia ikäluokkia, joiden sivistystaso on oman kapean erikoisalueen ulkopuolella jopa kehnompi kuin peruskoululaisen, kun asiat ovat unohtuneet. Hävetä saa. No, tuollainen kapea-alainen osaaja on tietenkin helppo hallittava, koska hän ei pysty muodostamaan omia käsityksiä esim. poliittisista kysymyksistä. Hän on myös hyvin riippuvainen juuri tietyn lajin työpaikoista, ja nöyrää työvoimaahan halutaan. Sopii hyvin hallituksen tavoitteeseen alentaa kansan koulutustasoa!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jokainen valitkoon itse mitä opiskelee
Kohta kaikki muu on valinnaista paitsi ruotsi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Näin on
Saman olen todennut keskustellessani nuorempien ikäluokkien kanssa, että yleissivistyksen taso on jo vuosien ajan laskenut. Varmaan nuorilla on monenlaista osaamista ja taitoja enemmän kuin ennen, mutta monet ennestään selvät asiat ovat täysin tietämättömissä. Ei ylioppilaslakki tee kenestäkään "viisasta", vaikka vielä monet niin luulevat.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Näin on
Maailma on muuttunut aika paljon. Nykyään tietoa on saatavilla paljon ja helposti, joten kaikkea ei tarvi tietää, vaan tiedon voi hankkia hetkessä kun sitä tarvii.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Näin on
Tiedon voi hankkia kun sitä tarvitsee eikä kaikkea tarvitse tietää, niin. Mutta miten tietää, mitä tietoa hakea ja tarvitsee? Entä miten pystyy ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa, ympäristöä ja ihmistä, ellei ole koskaan saanut pohjatietoja? Nippelitieto ei siinä paljon auta, pitäisi olla jotain käsitystä kehityskuluista, rakenteista, luonnontieteistä jne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
mikä on?
Niin, mielestäni olisi syytä ensiksi pohtia mikä on yleissivistys? Wikipedia määrittelee sen tiedolla, joka kansalaisen on hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Ovatko tosiaan lukion kurssit tällaisia? Muistaakseni niissä mentiin hyvinkin yksityiskohtiin, jotka olen omista muistisopukoistani unohtanut tyystin, koska en ole tarvinut niitä mitokondrioita mihikään. Omilta lukioajoiltani olen unohtanut lähinnä kaiken muun paitsi matikan ja kielet, ne ovat sellaisia, joita tarvitsen arjessani. Kaikkea voi perustella (yleis)sivistyksellä, vaikka latinan osaminen olisi sivistävää, mutta tuskin sen osaaminen hirveästi hyödyttää yhteiskuntaa tai yksilöä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mä oon niinku nevähööd tosta
Yleissivistys toden totta kuuluu lukioon.

Jo nyt omalla "elämänotannallani" vaikutelma on, että korkeakoulutettujen kohdallakaan ei voi olla luottavainen siitä, että edes perusasioissa tiedollisen kontekstimme Venn-diagrammissa on tarvittavaa päällekkäisyyttä. Eli yhteistä, yleistä ja riittävän kiistatonta sivistyspohjaa.

Aivan järkeviltä, toimintakykyisilta ja älykkäiltä vaikuttavilta ihmisiltä saa osakseen tyhjiä katseita kun asiaa juurtajaksain selvittämättä viittaa vaikka sellaiseen merkkihenkilöön kuin Nelson Mandela. Nämä kohtaamiset ovat hämmentäviä, vaikeita ja ahdistavia.

Olenkin hyvin huolestunut siitä, että om Grahn-Laaksosenkin argumentointia ja päätöksiä seuratessa voin epäillä maailmantietoisuuksiemme koostuvan aivan erilaisista paloista. Kyse ei voi olla yksinomaan siitä millaisen katsantokannan olemme valinneet tai ehkä erilaisesta sosiaalisesta kontekstista. Kommunikaatio vaikeutuu huomattavasti kun täytyy lähteä siitä, että tietoisuuden sanasto ja jäsennys tulisi päivittää vuosien kerrostumien takaa.

Sirpaloituneessa maailmassa yleissivistys on yhä tärkeämpää, kunhan ei puhuta pennalistisesta tasapäistämisestä. Se, että yhteisöt ilmaisevat yhteenkuuluvaisuutta ja rajoja ilmeisen järjenvastaisin tavoin ei ole uutta - se on sitovampaa kuin tukeutuminen mahdollisesti muuttuvaan todellisuuskäsitykseen.

Uusliberalistinen "valinnanvapaus" näyttäytyy kuitenkin älyllisesti epärehellisempänä ja jopa henkisenä väkivaltana kun samalla määritellään toisia omavaltaisten kriteerien mukaan "syrjäytyneiksi" pyrkimättäkään kunnioittamaan jokaisen omaa asiantuntijuutta elämästä.

Yksilöyden ymmärtäminen - myös oman - vaatii yleissivistystä. Jo yhteiskunnan resilienssin kannalta on tärkeää, ettei koulutuspolitiikka ole pelkää yritysjohtamista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aina voi googlaa...
Itseäni huolettaa lukiolaiset, jotka eivät tiedä mikä on moskeija tai missä on Afrikka, eivät ole kuulleet koskaan holokaustista, eivät tiedä kuka oli Marx, Martin Luther jne. Esimerkkejä on tullut vastaan vain viimeisen viiden vuoden aikana tosi paljon. Olen koettanut huojentaa mieltäni, että onneksi yleistiedossa olevia aukkoja voi aina täydentää googlettamalla, mutta toisinaan mietin, onko olemassa jokin yleistiedon minimioppimäärä, joka pitäisi hallita...Kenties postmodernissa yleissivistyksen määrittelyssä tuleekin korostumaan tiedonhakutaidot, tiedon analysointikyky ja tiedon kriittinen arviointi. Silti tulisi kai tietää edes jotakin maailmasta, että voisi hakea lisää kiinnostavaa tietoa, analysoida ilmiöitä muihin rinnakkaisilmiöihin vertaillen sekä arvioida tietoa kriittisesti aiemmin tuntemansa perusteella. Missä kohtaa yleistietämyksestä ja sivistyksestä katosi itseisarvoisuus? Lukiolaiset käyttävät jatkuvasti välittömän hyötyarvon argumenttia, kun he haluavat tietää perustelut, miksi heidän tulisi tuntea esim. Suomen historiaa. Heitä ei enää vakuuta perustelu, että "se kuuluu yleissivistykseen", koska he haluavat vastauksen kysymykseen "mitä hyötyä siitä on?"
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Aina voi googlaa...
Niin ja ainahan on Aku Ankka, joka on tavattomasti "sivistänyt" Suomen kansaa. Minullekin eräs vanhan tavaran ostaja totesi, että ei ole kirjoilla paljon arvoa, saat niistä 50 cnt kilo. Kun osaaminen ja tiedon taso on tätä luokkaa, ei voi enää paljon puhua Suomesta sivistysvaltiona. Joku totesi, että on sentään kielitaitoa, tuli mieleen vanha sanonta, "entä oliko hänellä mitään sanottavaa". Niin se tieto valuu pois muistista kuin vesi hanhen selästä. Mutta kova on luottamus "valkolakin" voimaan, ja saahan ainakin juhlia ja "ruskeita kirjekuoria".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.