Maanantai 21.8.2017Soini, Veini

Mätäkuu tuskin käännösvirhe

Timo Mobergin kirjoituksessa terveyssivulla ”Käännösvirhe teki koirakuusta mätäkuun” (TS 20.7.) toistuu käsitys, että suomen mätäkuu ja ruotsin rötmånad perustuisivat käännösvirheeseen. Tämän käsityksen alkuunpanija oli germanisti Hugo Suolahti, joka 1932 ilmestyneessä artikkelissaan ehdotti varovaisesti, että keskialasaksan sanan rodendage ´koiranpäivät´ koiraa tarkoittava alkuosa olisi keskiajan tanskassa virheellisesti yhdistetty sanaan roden ´mädäntynyt´ (= nykytanskan rådden). Hypoteettinen tanskan rodendage olisi sitten antanut muodon rötdagar ruotsiin. Ruotsin rötmånad ja siitä suoraan käännetty mätäkuu eivät siis alunperin viittaisikaan mihinkään mätään.

Suolahden varovainen hypoteesi (hän kirjoittaa vielleicht ´ehkä´) on sittemmin muuttunut eräänlaiseksi aksiomaattiseksi totuudeksi, ei vähiten Kustaa Vilkunan teoksen Vuotuinen ajantieto ansiosta, jossa Suolahden väitetään osoittaneen asian olevan näin. Myös suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat kritiikittömästi toistaneet tätä käsitystä. Ruotsin Akatemian sanakirja sitä vastoin yhdistää sanan rötmånad alkuosan sanaan röta (substantiivi röta ´mätä´ tai verbi röta ´mädättää´).

Tästä ei tutkimukseni mukaan (Sananjalka 47/2005) ole syytä luopua. Suolahden hypoteesi lepää nimittäin epävarmalla pohjalla, esimerkiksi tanskaan postuloitu rodendage on täysin tuulesta temmattu, jolle ei löydy vahvistusta mistään; tanskasta löytyy vain hundedage. Myös keskialasaksan rodendage mainitaan vain kerran eräässä sanakirjassa, ilman mitään tietoja esiintymistä ja käytön laajuudesta. Keskialasaksassa on nimittäin myös ilmaisu hundedage, joka lienee ollut tavallisin, koska se on vieläkin käytössä alasaksassa.

Nimityksille rötmånad ja mätäkuu on olemassa luontaiset edellytykset eikä pilaantumisalttiuden tarvitse olla sekundaarinen selitys sanoille. Esimerkiksi ruokatavaroiden pilaantumisesta mätäkuussa on tietoja vanhoissa ruotsalaisissa lähteissä. Ruotsi ja suomi näyttävät ihan oikeasti poikkeavan yleisestä nimityskäytännöstä, joka puhuu koiranpäivistä kyseistä ajanjaksoa tarkoittaessaan. Vanhemmassa ruotsissa kylläkin sana hunddagar esiintyy jonkin verran sanan rötmånad rinnalla.

Kirjoituksessa esiintyy vielä sekin virhe, että siinä puhutaan tanskan sanasta rode (koira). Tällaista koiraa tarkoittavaa sanaa ei tanskassa koskaan ole ollut.

Ilkka Hirvonen

Pohjoismaisen filologian emeritusprofessori

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.