Tiistai 19.9.2017Reija

Laivateollisuuden alasajo
yksi EU-sopimuksen kohta

STX ja valtion osuus? Euroopan yhteisö vaati ennen EU:hun liittymistä, että Suomi lopettaa suurimittaisen laivojen valmistuksen. Meidän piti tulla toimeen paperi- ja puuteollisuudella sekä metalliteollisuuden tuotteilla.

Silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen kävi vuosina 1987–1988 telakkaneuvotteluja Saksassa, jolloin allekirjoittanutkin luuli, että olemme mahdollisesti ostamassa Itämeren rannalla olevia telakoita. Näinhän ei ollut vaan neuvoteltiin Suomen telakkateollisuuden lopettamisesta.

Asia selvisi kun ministeri Ilkka Suominen kertoi ottavansa täyden poliittisen vastuun Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista. Myös ko. yrityksen silloinen hallituksen puheenjohtaja Bror Wahlroos sanoi olevansa vastuunkantaja konkurssijupakassa.

Pitää muistaa, että Wärtsilä Meriteollisuus oli tehnyt juuri miljardin Suomen markan investoinnit uusiin teknisiin laitteisiin sekä Pansion telakan isoihin hallirakennuksiin.

Lopullisessa konkurssiselvityksessä kävi ilmi, että omaisuus oli kolme miljardia suurempi kuin velat, joten konkurssi oli tarkoituksenmukainen toimenpide EU-neuvotteluiden aloittamiseksi. Saksahan lupasi vastapalvelukseksi lopettaa vanhan telakan Bremenissä.

Koska Norja ei liittynyt Euroopan yhteisöön, pelastivat he suomalaisen telakkateollisuuden ostamalla koko yhtiön 100 miljoonalla Suomen markalla ja nimeksi tuli Kvaerner Masa Yards. Osaavat telakkatyöläiset pääsivät jälleen takaisin työhönsä ja myös suuri osa alihankkijoista pääsi jatkamaan uuden telakan tavarantoimittajina.

Jos Norja olisi ollut Euroopan yhteisön jäsen, he eivät olisi voineet/saaneet ostaa telakoita vaan koko Suomen laivateollisuus olisi risteilijöiden ja muiden vaativien laivojen osalta loppunut. Oli onni, että Norja myi telakan STX-telakkakonsernille, joka on korealainen ja jatkanut suomalaisen laivateollisuuden perinteitä.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei Suomen valtio saa antaa suoraa telakkatukea sovittuaan telakoiden lopettamisesta Suomessa. Joudutaan käyttämään muita tukitoimia kuin suoraa valtion tukea. Risteilyalusten rahoitus takaisi kuitenkin useita tuhansia työpaikkoja tälle talousalueelle.

Ranska ja Saksa ovat taas telakkateollisuusmaita ja siksi odottavat saavansa nämä tilaukset itselleen. Täytyy vain uskoa, että suomalainen telakkateollisuusosaaminen ja korkea risteilijöiden laatutaso merkitsevät jotain tilaajalle, joka tietää jo ennestään Suomessa rakennetuista risteilyaluksista.

Pidetään Turun alueella peukkuja asian puolesta, vaikka se ei taida yksin riittää.

Jouko Laakso, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Tekstiä on korjattu 19.12. kello 9.20. Tekstissä oli aluksi Björn Wahlroos, kun kirjoittaja tarkoitti Bror Wahlroosia.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Liittovaltiossa liittovaltion tavoin
Helppoa kuin heinänteko. Perustetaan vain uusi rahoitusyhtiö jolle valtio antaa alkupääomaksi 50 milj. euroa joka sitten lainataan STX:lle. Näimhän kaikki muutkin kieroilevat EU:ssa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Valtio voi ...
... halutessaan ostaa osan STX:n telakkaa 50 miljoonalla ja STX myydä sen takaisin kun laiva on valmis. Mahdollisuus on siten haistattaa EU:lle pitkät ja antaa se takaus.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Oppia kreikkalaisilta
Suomalaiset neuvottelijat EU-ympyröissä ovat liian sinisilmäisiä. Kreikkalaiset lienevät kotiinpäin vedossa maailmanmestareita. Olisiko suomalaisten kehno kielitaito osasyynä? Viimeisin moka oli laivojen rikkipäästödirektiivi. Kreikkalaisten johdolla vapautettiin Välimerimaat ja muodollinen mukaantulo siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Direktiivin "äiti" Satu Hassi riemuitsi televisiossa direktiivin voimaantuloa. Mahtoivat kreikkalaiset rikkaat laivanvarustajat hymyillä tyhmille suomalaisille. Antoihan direktiivi heille mahtavan kilpailuedun. Telakkateollisuuden kieltäminen Suomessa oli keskieurooppalaisten telakoiden kotiinpäin veto. Tässä ollaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Utelias
Voiko pelkästään EU-jäsenyys mainitun kaltaisiin neuvotteluihin tai ylipäätään jo kiistattomasti tietoiseen Suomen makrotalouden alasajoon koulutusta myöten (vain tietty (sovittu?) % jäädessä "henkiin")? Eikä nyt millään ole loogista, että yksistään lautasetkaan nyt sentään NIIN säihkyviä voisivat olla?

Suomalaiset päättäjät eivät voi olla ainoastaan sinisilmäisiä typeryksiä, että se olisi ainoa uskottava selitys - vaikka sellainen ajatus joidenkin itsetuntoa saattaisi kohottaakin.

Jostain muusta on siis kyse. Sitä vain ei kuule edes sivulauseessa. Mutta mistä?

Ehkä takana on ajatus pienen valtion itsenäisyyden mahdottomuudesta tulevaisuuden maailmassa. Mikäli suomalaiset ovat EU-jäsenyysneuvotteluissa jo alunperin sopineet kassakaappisopimuksella liittovaltiosta, onhan kaiketi siinä yhteydessä käyty kovaakin kauppaa siitä, mistä Suomi luopuu ja mitä Suomi saa. 90-luvun laman jälkeiset toimien jalanjäljet antavat minusta ymmärtää että jostakin tällaisesta voisi olla kyse. Tämä selittäisi suomalaisten "pehmeyden" tietyissä oman edun menetyksissä. Mikä lienee ollut kaupan ja millä hinnalla - ja mikä on Suomen ja suomen kansan ajateltu rooli makrotasolla tulevaisuudessa?

Itse olen aina vastustanut syvemmän integraation ajatusta, mutta toisaalta ajatus saattaisi olla hyväksyttävissä riittävällä tiedolla - ts. mikäli kortteja avataan riittävästi (kansallista turvallisuutta unohtamatta) tinkimättömän objektiivisesti eikä enää propagoiden. Tarvitaan myös skenaarioita eri toteutumisvaihtoehtojen seurauksista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fact-checking
Ihan mielenkiintoinen kirjoitus, harmi vaan että siinä skipataan se vaihe kun Wärtsilä Meriteollisuuden jälkeen perustettiin Masa-Yards jossa valtio oli mukana osakkaana ja jolle siirtyi Wärtsilän telakat ja työvoima. Ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin Kvaerner osti Masa-Yardsin Suomen valtiolta.
Eli jos Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi johtui Suomen valtion halusta tuhota telakkateollisuus, miksi Suomen valtio sitten pelasti suomalaisen telakkateollisuuden heti Wärtsilän kaaduttua perustamalla Masa-Yardsin?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Siis sama
Kuin sokeritehtaittet alasajo suomesta! Suomalaiset EU neuvottelijat sopivat suomalaisen teollisuuden alasajosta ja ilkesivät vielä väitää että työpaikat säilyy ja turvataan Eu;ssa!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Rikolliset johtajat
Valtakunnanoikeuteen kaikki EU- sopimuksen allekirjoittajat.
Suomi on jo alasajettu. Mitäään ei jätetä tuleville sukupolville.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.