Torstai 24.5.2018Tuukka, Touko

Lukijalta: Lakiin tarvitaan pysyvän huostaanoton mahdollisuus

Lasten huostaanotto on lastensuojelulain mukainen viimesijainen keino silloin, kun lapsen terveelliset ja turvalliset kasvuolosuhteet ovat vakavasti vaarantuneet.

Suomessa lasten huostaanotto on aina toistaiseksi voimassa oleva huolimatta siitä, että etenkin pienenä pitkäaikaiseen sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kohdalla huostaanottoja puretaan erittäin harvoin.

Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lasten etua tuetaan kaikin keinoin. Samalla laki lähtee siitä, että mikäli biologisten vanhempien tilanne paranee, niin lapsi palautetaan takaisin biologiseen perheeseensä mahdollisimman varhain.

Koska tämä on kuitenkin valitettavan harvoin mahdollista, niin olisi lapsen ja lapsen sijaisvanhempien etu, että lapsi voitaisiin tällöin ottaa pysyvästi huostaan.

Lapsen kannalta on vaurioittavaa, mikäli hän ei saa luottaa kodin ja perheen pysyvyyteen ja kiintymyssuhteisiin silloinkaan, kun sijaisperheestä on muodostunut hänelle tällainen.

Sijaisperheen kannalta on myös kohtuutonta, että he elävät aina epävarmuudessa. Sijaisperheiltä vaaditaan valmiutta elinikäiseen kiintymyssuhteeseen, rakkauden tarjoamiseen, mutta samalla valmiutta luopua lapsesta, mikäli tilanne muuttuu. On myös muistettava, että useissa sijaisperheissä on muita lapsia, joihin sijoitettu lapsi on ajan kuluessa muodostanut tärkeitä sisarussuhteita.

Pienenä sijaisperheeseen sijoitetut lapset pitävät useimmiten sijaisperhettä perheenään siitä huolimatta, että he tapaavat myös biologisia vanhempiaan. Tämän vuoksi sijoitusten purkaminen on harvoin tällaisessa tilanteessa lapsen etu silloinkaan, vaikka biologisten vanhempien tilanne paranisikin myöhemmin.

Usein on lapsen kannalta vaurioittavaa, mikäli hänelle edes tuodaan esiin mahdollisuus siihen, että hänet voitaisiin siirtää asumaan muualle kuin siihen perheeseen, missä hän on usein turvalliset ja tärkeimmät ensimmäiset elinvuotensa asunut.  

Joskus biologiset vanhemmat elättelevät toivoa, että lapsi palaisi heidän luokseen vielä monien vuosien jälkeenkin. Näitä toiveitaan lapsille kertoen he saattavat tiedostamattaankin aiheuttaa lapselle epävarmuutta ja pelkoa silloinkin, kun toiveen toteutuminen ei ole realistista. Samalla tämä saattaa vaikeuttaa lapsen ja sijaisperheen suhdetta.

Huostaanotetuilla lapsilla on jo aivan liian suuret kuormat kannettavinaan. Kuormaa ei pitäisi lisätä vaikeuttamalla kiintymyssuhteiden luomista ja luomalla epävarmuutta näiden lasten elämään.

Monissa muissa maissa on käytössä pysyvä huostaanotto. Kaikki pysyvän huostaanoton mallit eivät sellaisenaan sovi Suomeen, mutta niistä olisi löydettävissä Suomen olosuhteisiin sopiva sovellutus.

Olen iloinen, että esimerkiksi lapsiasianvaltuutettu on nostanut pysyvän huostaanoton tarpeen aika ajoin esiin.

Sijaisperheistä on pulaa. Pysyvän huostaanoton mahdollisuus voisi lisätä esimerkiksi lapsettomien perheiden kiinnostusta ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Ja ennen kaikkea se toisi lapselle varmuuden pysyvyydestä ja perheestä silloinkin, kun biologisilla vanhemmilla ei ole sitä mahdollista tarjota.

Lapsella tulee olla oikeus turvalliseen ja pysyvään kiintymyssuhteeseen. YK:n sijaishuollon ohjeet korostavat aivan erityisesti pysyvyyttä lapsen kannalta. Nyt olisi aika nostaa tämä myös Suomen lainsäädäntöön.

Satu Taiveaho

Perhehoitoliiton hallituksen jäsen

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Eri mieltä
Vaikea kuvitella millaisessa tilanteessa tuollaisen päätöksen voi tehdä. Lapsella pitää olla aina oikeus biologiseen perheeseensä, sukuunsa, juuriinsa. Turvallisuutta luo myös ymmärrys mistä on tullut, keneltä tulee mikäkin geeni, miksi on sellainen kun on. En ymmärrä miksi se loisi turvattomuutta, jos sijaisperhe ja biologinen perhe pysyvät kummatkin lapsen elämässä asui lapsi sitten kumman luona tahansa. Tärkeintä on luottamus puolin ja toisin. Sen pohjana on arvostus. Silloin kun lapsella on olo, että hänelle tärkeät, rakkaat aikuiset ovat lasta varten, yhdessä, ei toisiaan vastaan, on vakaa pohja turvallisuudelle rakennettu. Vaikka sitten arvioitaisiin sitä onko huostaanoton perusteet edelleen olemassa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta