Lukijalta: Miksi Google ei ole kiinnostunut Suomesta?

Googlen merkittävimmän ohjelmistoteknologian tuotekehityksen Euroopan-asemapaikka on nyt Ranskassa. Miksei Suomessa?

"Parhaat insinöörit, yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, hieno infrastruktuuri ja menestyviä globaaleja yrityksiä."

Näin perusteli Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai vuoden alussa Googlen keinoälytutkimuskeskuksen laajentamista Pariisissa.

Maailman johtavan tekoäly-yrityksen merkittävimmän ohjelmistoteknologian tuotekehityksen Euroopan-asemapaikka on nyt Ranskassa.

Tuhatta suoraa työpaikkaa merkittävämpää on Ranskaan syntyvä osaamiskeskittymä. Ykkösketjun keinoälykehittäjät vaikuttavat ekosysteemiin, jossa paikallisten yritysten ja yliopistojen osaaminen väistämättä kehittyy. Tämä on myös Googlen tavoite Ranskassa.

Google on esimerkki presidentti Emmanuel Macronin tehokkaasta kampanjasta, joka on kohdistettu 140 suurimman teknologiayhtiön toimitusjohtajalle. Googlen lisäksi Facebook kasvattaa tekoälykeskustaan Ranskassa ja ohjelmistojätti SAP sijoittaa kaksi miljardia dollaria Ranskaan.

Juhlapuhekuvitelmissamme tämän olisi pitänyt tapahtua Suomessa. Miksei tapahtunut?

Löytyisikö Googlelle 1 000 sen kriteerit täyttävää ohjelmistokehittäjää Suomesta? Ei löydy, ja osittain siksi Google ei ole Suomessa.

Suomi kärsii ohjelmoijapulasta. Ohjelmistoyrityksissä olisi heti töitä 7 000–9 000 ohjelmistoammattilaiselle, ja alan työvoiman pitäisi välittömän tarpeen täyttämiseksi kasvaa 15 prosenttia yhdessä yössä. Luku perustuu Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten TIVIA:n selvityksiin.

Lisäksi osaajapula kasvaa vuosittain parilla tuhannella. Rajuimpien arvioiden mukaan osaajapula voi olla vuonna 2030 jo 50 000. Koodaripula uhkaa tehdä Suomesta ohjelmointialan halpatuotantomaan.

Koodaripula on Suomelle vaarallinen, koska ulkomainen tuotekehitys etsii ensisijaisesti osaavaa työvoimaa. Ohjelmistoyritysten läsnäolo on elintärkeää, sillä niissä ohjelmisto-osaaminen kehittyy nopeimmin. Ohjelmoijavaje myös estää meitä digitalisoitumasta haluamallamme tavalla ja tahtiin.

Syy koodaripulaan on koulutuksessa. ICT-alan opiskelijamäärät ovat liian pieniä, lisäksi ne ovat laskeneet 2010-luvulla.

Huippuvuonna 2008 korkeakouluista ja ammattikorkeakouluista valmistui lähes 2 600 tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan insinööriä, diplomi-insinööriä tai maisteria. Vuonna 2016 ICT-osaajia valmistui vain 65 prosenttia tästä, 1 700. Digitalisaatiosta huolimatta emme ole lisänneet alan koulutusta, koulutuspaikoissa resurssimme ovat korkeintaan polkeneet paikoillaan.

Osaajapula on globaali, esimerkiksi alan supervalta ja Suomea huomattavasti ICT-kehittyneempi Israel on lisännyt alan opiskelupaikkoja 40 prosenttia tavoitteenaan kaksinkertaistaa huipputeknologian työpaikat vuoteen 2022 mennessä.

Koulutuspaikkoja on lisättävä myös Suomessa; koulutuspaikat on tuplattava. Muuten meillä on väistämättä 25 000–40 000 ICT-osaajan vaje vuonna 2025. Maan kilpailukyvyn kannalta elintärkeän toimen hinta on noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan riitä paluulippuun huipulle. Vaikka koulutuspaikkojen määrä kaksinkertaistettaisiin heti vuodesta 2019, osaajapula alkaa vaimeta vasta 2024.

Meidän on Uuden-Seelannin tavoin myös onnistuttava houkuttelemaan ulkomaisia koodareita Suomeen ja kyettävä luomaan kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksille yleisesti houkutteleva ympäristö, esimerkiksi verohelpotuksilla. Tästä voimme ottaa mallia Israelista.

Takaisin huipulle on mahdollista päästä, mutta se vaatii työtä.

Timo Ahopelto

Teknologiayrittäjä, pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas ja diplomi-insinööri

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lisää työperäistä maahanmuuttoa
Suomen tulee olla alusta mikä houkuttelee valmiiksi koulutettuja osaajia ympäri maailmaa 10 000 - 30 000 henkilöä per vuosi. Jokaisen heidän arvo on meille jo peruskoulutuksen osalta yli 100 000 euroa per työperäinen maahanmuuttaja. Puhumattakaan paljonko heidän repussaan on mukanaan ammatillista koulutuspääomaa, mihin meidän ei tarvitsisi uhrata lisäresursseja vaan luoda työllä lisää työtä ja vetovoimaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Byrokratia
Suomessa kaavaasiat ja muut luvat käsitellään liiaan byrokraattisesti ja hitaasti, Ranskassa asiat hyväksytään ja byrokratia hoidetaan jälkikäteen. Suomessa on jäykkä neuvottelujärjestelmä missä ei mm erilaisia sponsseja uskalleta antaa lahjussyytteiden pelosta, Ranskassa asiat hoidetaan joustavasti, ymmärretään, että isoihin asioihin vaikutetaan sopivilla rahoitusjärjestelyillä. Tärkein syy on kuitenkin, että Suomi on maailmanparantaja joka päästää loistavat sopimukset muualle kosak muut tarvitsevat niitä Suomea enemmän. Ranska on eu:sta huolimatta itsenäinen maa joka ajaa omaa etuaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koulutus
Insinöörikoulutus on ollut pitkään ongelma Suomessa. Nyt pitää muistaa että näistä asioita pääsääntöisesti päättävät pääministeriä lukuun ottamatta taloutta ja tekniikkaa ymmärtämättömät humanistit. Siksi olisi tärkeätä saada ulkomailta insinöörejä Suomeen töihin vaikka heillä olisi puutteita ruotsin kielen osaamisessa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Räätälöity suomessa
Ehkä joidenkin toimioiden halu myydä keskeneräisiä "räätälöityjä" ohjelmistoja joita lähes palkaton koodarijoukko koodaa ei ole paras mahdollinen kilpailuvaltti mailmanlajuisissa toimintaympäristöissä!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta
Lukijoilta

Lukijalta: Kansalaistottelemattomuus on portti anarkiaan

Vihreiden turkulainen varavaltuutettu Janne Salakka kirjoitti (TS 10.8.), että lait voivat olla moraalisesti kestämättömiä, jolloin niiden rikkominen on oikein. Salakka myös väitti, että Aino Pennasen toiminnan vertaamisella Rosa Parksiin, Gandhiin ja apartheidia vastustaneisiin ei ole tarkoitus rinnastaa Pennasta näihin vaan osoittaa esimerkein, miksi kansalaistottelemattomuus ei aina ole yksioikoisesti väärin.