Sunnuntai 20.5.2018Lija, Karoliina, LilliKaatuneitten muistopäivä

Lukijalta: Kauan elettäköön, vai mitä

Turun Sanomissa julkaistiin mielenkiintoinen juttu kansakunnan ikärakenteen kehityksestä. Varsin lyhyessä ajassa on satavuotiaiden määrä lisääntynyt moninkertaiseksi ja ilmiö on kasvusuuntainen edelleenkin. Näin arvelen lääketieteen kehityssuunnat huomioiden.

Elämäntapoihin panostetaan aiempaa enemmän ja oma huolenpito auttaa ihmisiä kestämään kauemmin. Tästä kertovat erilaisten liikuntamuotojen suosio ja ravintotottumusten muutokset, joita vastaan tekee mieli kapinoida ainakin väliaikaisesti, koska läskinen kyljenpala sopivasti suolattuna ja kunnolla paistettuna on niin syntisen hyvää. Siis minun mielestäni.

Tällä kaikella on oma vaikutuksensa sosiaalipolitiikan suuntaan tulevaisuudessa, sillä se vaikuttaa huoltosuhteen kehitykseen, joka jo nyt koetaan raskaaksi.

On varsin selvää, että tulevaisuudessa eläkkeelle siirrytään nykyistä jopa huomattavasti vanhempana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole mitään järkeä syrjäyttää osaavaa työvoimaa aloilta, joissa kärsitään työvoimapulasta. Oman ongelmansa tähän tuo ikääntyneiden työllistyminen ja työn fyysisyyden aiheuttamat rajoitukset.

Kun tuotantoa yhä enemmän automatisoidaan tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä, on oma haasteensa siinä, millä elää se väki, jonka työpaikat menevät robottien tullessa.

Mehän odotamme innolla niitä robottibusseja, joiden kuskit eivät pälise kännykässä eivätkä ikinä ole epäkohteliaita asiakkaille ja bussit pysyvät aikataulussa, vai mitä?

Kuten tunnettua, ei pääomapiireissä tunneta suurta iloa siitä, että esimerkiksi automaatioverotuksella kerättäisiin varoja tukiin, joilla työttömäksi jääneet voisivat tulla toimeen.

Epätervettä on ajatella, että olisi olemassa porukka, jonka ainut elämänsisältö olisi tukiaisten odotus.

Tietenkin on selvää, että palvelu- ja hoiva-alat työllistävät tulevaisuudessa väkeä, mutta automaatio on tulossa niihinkin ja kaikille ne työt eivät yksinkertaisesti sovi.

Voisi siis kysyä, onko lääketiede kehittynyt oikeaan suuntaan, kun pyrkimyksenä on eliniän pidentäminen silloinkin, kun elämää ei varsinaisesti enää ole.

Ehkä olisi syytä kehittää tutkimuksia elämisen laadun parantamiseksi nykyisen tai hieman lyhyemmän elinajan mitassa.

Ja toisaalta, miksi työmarkkinoilla on niin kova kiire päästä eroon työvoimasta. Kuka ostaa ja kuluttaa, ellei ole taloudellisia mahdollisuuksia moiseen touhuun, kysyy...

Salosem Paavo

Nykynen Tupafundeeraaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijoilta