Tiistai 16.1.2018Ilmari, Ilmo

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi

vahvistaa lainsäädännöllä

Yleisradion tekemä ulkosuomalaisten maailmankartta kertoo, että meitä suomalaisia on maailman joka kolkalla. Se kertoo myös sen, että suomalaiset ovat harvinaisen hyvin ajan tasalla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi.

Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Syyt lähteä Suomesta ovat moninaisia, mutta useimmin mennään opiskelun, työn ja avioliiton perässä. Siirtolaisiksi ei kuitenkaan enää lähdetä, vaan maailma on muuttajillekin avoin.

Suomalainen muuttoliike alkoi jo kauan ennen itsenäistymistä, kun lähdettiin siirtolaisiksi työn perässä. Lopputulos on huima. Ruotsissa asuu yli 700 000 suomalaistaustaista, USA:ssa ja Kanadassa 800 000.

Espanjan Costa del Sol edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta. Aurinkorannikon pian 30 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien suomalaistenkin työpaikkojen ja palveluiden myötä. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

Kaikkien näiden maailman suomalaisten yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret. Se on Suomelle arvokasta pääomaa.

Maailmalla siis asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista jopa 300 000 on Suomen kansalaisia ja lähes 250 000 Suomessa äänioikeutettua. Se on iso vaalipiiri!

Tärkeää on havaita, ettei uusi asuinmaa ole jättänyt Suomea sydämestä. Ulkosuomalaiset ovat maailmalla myös Suomen asialla ja tekevät Suomea tunnetuksi monella ja omalla tavallaan. Sitä kautta päästään lähelle käytännön asioita ketterämmin kuin virallisia suhteita käyttäen.

Suomi 100 -tutkimuksen mukaan turvallisuus, puhdas luonto ja koulumme muodostavat suomalaisten ylpeyden aiheiden kärkikolmikon. Seuraavaksi tulevat tasa-arvo ja sananvapaus. Suomi on maailman mallioppilas, mutta yksi asia voi vaatia petrattavaa: yhteisöllisyys.

Yhteisöllisyyden lujittamisessa Suomi voi ottaa oppia juuri ulkosuomalaisilta. He ovat tänä vuonnakin kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ja pääosin vapaaehtoistyöllä järjestäneet tuhatkunta Suomi-tapahtumaa ympäri maailman. Itsenäisyyspäivän aikoihin juhlitaan mm. Laosissa, Luxemburgissa, Kiinassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja ties missä.

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan itsenäisyyttä siis ympäri maailman. Sellaisissakin maissa, joissa käsitys itsenäisyydestä on hennompi kuin Suomessa. Itsenäisyyden kunnioituksen ovat saaneet aikaan ulkosuomalaiset.

Mutta suuri kysymys on, miten ulkosuomalaisten ääni, toiveet ja ehdotukset näkyvät Suomessa. Yhteyden merkitys on ymmärretty jo ennen Suomen itsenäistymistä. Suomi-Seura perustettiin vaalimaan asiaa jo 90 vuotta sitten. Tänä päivänä ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomeen ennen muuta ulkosuomalaisparlamentin kautta. Se kokoaa parin vuoden välein yhteen ulkosuomalaisten ehdotukset Suomelle. Nyt itsenäisyyden 100 vuoden kunnioittamiseksi olisikin viisasta ja oikein määrittää ulkosuomalaisparlamentin asema ja vahvistaa vihdoinkin ulkosuomalaisten yhteys Suomeen

lainsäädännöllä.

Jarmo Virmavirta

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijoilta