Maanantai 18.12.2017Aapo, Aappo, Rami

Mesenaatit auttavat yhä

Turku on paitsi tuttujen myös vähemmän tunnettujen mesenaattien kaupunki. Suurimpien hyväntekijöiden varjossa meillä toimii joukko merkittäviä vaikka vähemmän tunnettuja lahjoittajia.

Hjalmar Karlström ja hänen nimikkosäätiönsä ovat tukeneet turkulaisia paitsi itsenäistymisen vaikeina vuosina myös tänään, 100-vuotisitsenäisyyspäivänämme.

Useimmat meistä ovat varmasti huomanneet suurten turkulaisten liikemiesten panokset paikallisen kulttuurin, koulutuksen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Rettig lahjoitti kaupungille kirjaston, Dahlströmit taidemuseon ja Julinit ponnistelivat Åbo Akademin eteen. Huhtamäen lahjoitukset Liikesivistysrahastolle sekä Paanasen ja Kodisojan panostukset ME-säätiöön auttavat tässä työssä edelleen.

Heidän takanaan on kuitenkin aina ollut lukuisa joukko muita hyväntekijöitä. Suomalaista identiteettiä rakennettaessa tällä on ollut suuri merkitys. Turussakin toimi vuoteen 1909 mennessä yli 200 lahjoittajaa.

Viime vuosina olemme lukeneet lehdistä asvalttitehtaan tontin kehittämisestä Aninkaisten rautatiesillan pielessä. Kuka meistä muistaa asvalttitehtaan, saati miestä tehtaan takana?

Hjalmar Karlström, 1872–1942, oli turkulainen yrittäjä ja monella alalla vaikuttava hyväntekijä. Hänen monipuolinen, voimakas ja samaan aikaan tasapainoinen tukensa yhteiskuntamme kehittämiselle on hienoa luettavaa.

Hjalmar loi omaisuutensa ensin maataloustuotteiden ja puutavaran tukkukauppiaana, sitten Turun Asfalttitehtaan omistajana. Nimestään huolimatta Asfalttitehdas oli varsin monipuolinen tuotantolaitos. Tehtaan sementtituotteita, kattohuopaa ynnä lakkatuotteita löytyy varmasti jokaisesta turkulaisesta 1920–1930-luvuilla rakennetusta talosta. Tuotanto jatkui sodan jälkeen voimakkaasti 1960-luvulle saakka. Meille kuluttajille tutuista tuotteista mainittakoon Klorite-tuotemerkillä myyty valkaisuneste.

Karlström oli voimakkaasti suomalaisuusaatteen kannattaja. Ennen yrittäjän uraansa, sortovuosina, hän asettui virassaan Valtion Rautateillä venäläiskuvernööriä vastaan. Sisällissotaan hän osallistui suojeluskunnan komppanian päällikkönä.

Niin jyrkkä oli hänen suomalaisuusaatteensa, että sisällissodan jälkeen hän osallistui vielä Aunuksen retken rahoitukseen.

Tämä aatteen palo ei kuitenkaan tehnyt miehestä julmaa tai tunteetonta. Heti sisällissodan jälkeen hän osoitti tukea ja myötätuntoa heikompaa osapuolta kohtaan.

Orpojen asemaa tuli kohentaa. Karlström osti ja lahjoitti yhdessä kauppias Wiklundin ja liikemies Kestilän kanssa Lausteen tilan orpokotia varten. Lausteen perhekuntoutuskeskuksen alkuun saattaminen ei tainnut olla yhtä näyttävää auttamista kuin kirjaston tai museon perustaminen, mutta varmasti vähintään yhtä tärkeää.

Sama linja jatkui talvisodan jälkeen. Tuolloin Karlström osti ja lahjoitti Mäntymäessä sijaitsevan talon invalidikodiksi Lotta Svärd -järjestölle.

Sosiaalityön rinnalla Karlströmin sydäntä lähellä oli koulutus. Liikemies itse sai käydä vain neljä syksyä kiertokoulua. Liekö tästä jäänyt palo koulutuksen tukemiseen.

Hän yritti käynnistää Turun maanviljelyslyseota, mutta varainhankinta ei sujunut riittävän hyvin. Jo kerätyt varat hän liikemieskumppaneineen lahjoitti Varsinais-Suomen emäntäkoululle, "toiselle maatalousalan oppilaitokselle".

Koulutusmyönteisyys näkyy yhä Hjalmar Karlströmin nimeä kantavan säätiön toiminnassa. Säätiö on tukenut niin Hjalmarin sydäntä lähellä ollutta maatalousalan koulutusta, tasapuolisesti suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita ja liikemiehen perintöä kunnioittaen myös liiketaloutta opiskelevia nuoria.

Tänäkin itsenäisyyspäivänä moni vähävarainen opiskelija saa apurahan tilanteessa, "milloin apu, vaikkapa vähäinenkin, veisi jonkin tärkeän portaan yli".

Kiitos Hjalmar Karlströmille, hänen säätiölleen ja heidän kaltaisilleen.

Vaatimattomien turkulaismesenaattien perintö auttaa meitä edelleen vaalimaan suomalaisuuden ja itsenäisen Suomen hienoa perintöä, sen kulttuuria, hyvinvointia, sivistystä ja osaamistason nostoa.

Olli Pietilä

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Simmosta se on kun valtio ei tukenu
Aunuksen retki meni pieleen kun ei Suomen valtio uskaltanut reippaasti tukea Aunuksen Karjalan takaisinvalloitusta isänmaan yhteyteen, heikot poliitikot silloinkin..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuka saa, kuka ei
Rahaa saavat vain "lahjakkaat opiskelijat", eli ei välttämättä ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta
Lukijoilta

Turun kaupungin tulee laajentaa perusterveydenhuolto paperittomille

Tärkeä edistysaskel tapahtui Helsingissä, kun pääkaupungin valtuusto hyväksyi marraskuun lopussa välttämättömien sosiaali- ja tervey­spalveluiden laajentamisen paperittomille henkilöille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Helsingissä paperittomilla ihmisillä on jatkossa mahdollisuus hakea perusterveydenhuollossa hoitoa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin, eikä heidän tarvitse odottaa päivystykseen joutumista.