Perjantai 24.11.2017Lempi, Lemmikki, Sivi

Koripallobuumi hyödynnettävä

Suomessa on ollut menossa varsinainen korisbuumi. Varsinkin maajoukkue Susijengi on purjehtinut kannatuksen aallonharjalla.

EM-kisojen yksi alkulohko pelattiin 50 vuoden tauon jälkeen Suomessa. Helsingin Hartwall-areena täyttyi jokaisessa Suomen alkulohkon pelissä 12 000 Susijengin kannattajan toimesta. Tunnelma ja meteli oli huumaava. Suomella oli ns. kuudes kenttäpelaaja tukenaan.

Valitettavasti tämä buumi ei ole heijastunut kotimaisen sarjan katsojamääriin nousevasti, ainakaan vielä. Suomen koripalloliiton tuleekin kanavoida kisoista saamansa voitot seuratyön kautta juniorityön tukemiseen ja tätä kautta kotimaan sarjoihinkin saadaan vetovoimaisempia pelaajia lisää. Pelkät jenkkipelaajat joukkueen tukipelaajina on jo nähty.

Turussakin koettiin 1970-luvulla varsinainen korisbuumi. Silloinen Turun NMKY eli tuttavallisemmin Namika oli noussut suomisarjasta mestaruussarjaan syöttö- ja heittotaituri Jorma "Pilkku" Pilkevaaran johdolla. Heti hankittiin vahvistuksiksi maajoukkuepelaajat Mikko Koskinen ja Jussi Keto. Varsinaiseksi yleisömagneetiksi hankittiin Suomen ensimmäinen jenkkipelaaja, väriläiskä ja pallojonglööri Don Crenshaw.

Ottelut oli siirretty Samppalinnan palloiluhallista uuteen Kupittaan urheiluhalliin, joka pullisteli joka ottelussa katsojista.

Heti tärppäsi, nimittäin 1973 Namika voitti Suomen mestaruuden. Joukkueessa pelasivat mainittujen Crenshawn, Pilkevaaran, Koskisen ja Kedon lisäksi Tapio "Tapsa" Sten, Seppo "Jallu" Jalava, Ossi Gustafsson, Timo Valtakoski, Kjell "Sigge" Eriksson ja Esa "Mamo" Rosman. Seuraavat mestaruudet tulivat 1975, 1977- ja 1982. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Namikan taru loppui talousvaikeuksiin.

Namikaa seurasi 1996 tukijansa nimen saanut Piiloset, jossa pelasi muun muassa Jari "Rönä" Rannikon poika Teemu Rannikko. Piilosetin taru päättyi tukijansa kiinnostuksen hiipumiseen.

Sitten vuorossa oli Aura Basket yhdessä Kaarinan Uran kanssa. Joukkueessa pelasi muun muassa Tapion poika Juha "Juppe" Sten. Päävetäjinä kaiken oman vapaa-aikansa uhraten toimivat muun muassa Esa Rosman ja Kjell Eriksson. Ottelut pelattiin Caribiahallissa.

Taru päättyi talousvaikeuksiin ja viimeisellä kaudella tuli vain kolme voittoa ja jenkkivahvistukset passitettiin kotiin kesken kauden.

Koripallobuumia on ollut Varsinais-Suomessa myös Uudessakaupungissa, Loimaalla ja varsinkin nykyään Salossa.

1970- ja vielä 1980-luvullakin Turussa ja ympäristössä oli useita koripalloseuroja, joilla oli juniorityötä. Mainittakoon Namika, TuTo legenga Reijo "Niku" Nikanderin johdolla, Nako Naantalista, Turun Riento, Turun Pyrkivä ja muita pienempiä yrittäjiä.

Allekirjoittanutkin oli mukana yhdessä koripallon monitoimimiehen Jukka Lindbergin kanssa nostamassa Pyrkivän junioritoimintaa. Se kasvoikin kuin pullataikina, kunnes tultiin siihen pisteeseen, että vähälukuisten talkoolaisten ajankäyttö alkoi olla muun elämisen kannalta kohtuutonta. Samalla kun vastaan tuli vetäjäpula ja pyynnöt rahasta valmentamista vastaan, niin salivuoroja oli vaikea saada rittävästi.

Harrastus oli junioreille halpaa, 100-150 silloista markkaa eli 25 euroa kausi sisältäen peliasut, pelimatkat, valmennuksen jne. Tosin Pyrkivä sai toimintaansa tukea muun muassa kaupungilta ja silloisilta työväenpankeilta.

Jotkut vanhemmista pitivät silti harrastusta liian kalliina. Mitähän tähän tuumavat nykyään esimerkiksi jääkiekkojunioreiden vanhemmat.

Turkuun on valmistumassa pitkään odotettu uusi palloiluhalli. Mutta Turun koripallon tilanne on kuitenkin surkea. Meillä ei ole pääsarjajoukkuetta. No eipä ole paljon juniorikoripalloa harrastavia seurojakaan oikeastaan Namikaa eli nykyistä Kristikaa ja tyttöpuolella Rientoa lukuunottamatta. Kaarinan Urassa sentään tehdään todella arvokasta juniorityötä.

Mitä pitäisi tehdä, jotta nykyinen korisbuumi saataisiin hyödynnettyä? Vetoan Suomen koripallolittoon, jotta se kanavoisi rahojaan ruohonjuuritason seuratyölle. Tätä kautta saataisiin vetäjiä lisää. Junioreita kyllä olisi tulossa vetovoimaisen lajin piiriin.

Samalla saataisiin juniorityön kautta turkulaiseen pääsarjajoukkueeseemme omia pelaajia.

Tosin pelkkä Koripalloliiton tuki ei riitä. Pelaaminen pääsarjatasolla ei ole halpaa lystiä. Mukaan tarvitaan paikallinen liike-elämä tukemaan tulevaa turkulaista pääsarjajoukkuetta korisbuumi hyödyntäen!

Matti "Viki" Vikström

Pieni korismies

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Nyt herätys
Aivan mielenkiintoinen turkulaisen koripallohistorian oppimäärä; kirjoittaja oli kylläkin yllätys: mutta ei muuta asiaa; kuitenkin tämä häiritsi: alussa vedotaan Koripalloliittoon vähän sillä asenteella etteikö liitto tunnistaisi ja osaisi toimia järkevästi ilman tyhjän tuntuista neuvoa; ja sama koskee myös lopussa kun puhutaan turkulaisesta seuratoiminnasta: liitto apuun.
Kait olisi ensimmäiseksi analysoitava miksi Turussa tilanne on se mikä on´; siitä vastaavat itse turkulaiset seurat ja niiden takana olevat toimijat; ei se ole kiinni siitä ettei liitto heittää rahojaan paikallistasolle vain ja ainoastaan valmentajien/kouluttajien/vetäjien palkkaamiseen; syyt ovat syvemmällä; mutta ei olosuhteissa, uusi palloiluhalli yksin ei ole tähän vastaus.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Nyt herätys
Jep,jep! Harrastajia (ikäluokkia) vähemmän ja lajeja (satoja) enemmän ...ei taida yhteiskunnan massit riittää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.