Maanantai 23.10.2017Severi

Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus

vihdoinkin ymmärretty?

Kuntien tulee kannustaa lapsia osallistumaan varhaiskasvatuspalveluihin. Muutamat edelläkävijäkunnat kannustavat perheitä ja ovat rohkeasti ottaneet askeleita kohti maksutonta, osapäiväistä varhaiskasvatusta. Opetusministeriö käynnistää 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 2018.Toivottavasti tarjoukseen tarttuu moni kunta.

Kesällä OECD:n julkaisema raportti Starting Strong 2017 (Vahva alku 2017) korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä oppimistulosten saavuttamisessa. Raportin mukaan vähintään kahden vuoden osallistuminen varhaiskasvatukseen tuottaa parempia tuloksia OECD:n Pisa-tutkimuksessa. Pisa-tutkimuksissa vertaillaan 15-vuotiaiden lasten oppimistuloksia. Vaikutukset näkyvät kaikilla lapsilla sosiaalisesta taustasta riippumatta.

OECD korostaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta koskevissa selvityksissään varhaiskasvatuksen laatua, joka perustuu erityisesti henkilöstön koulutukseen.

Varhaiskasvatuskeskustelu on 2000-luvulla ollut Suomessa vilkasta. Monet päätökset ovat vaatineet pitkän jahkaamisen. Lopulta on tullut kuitenkin hyviäkin ratkaisuja.

Varhaiskasvatus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen 2013. Päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi uuden lain myötä 2015 ja Opetushallitus päätti 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Näissä perusteissa korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä jokaisen lapsen oppimispolulla.

Suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sisältöjä ja pitää huoli siitä, että jokainen päiväkodissa oleva lapsi saa osallistua muun muassa monipuoliseen pedagogiseen toimintaan, joka on liikuntaa, musiikkia, taide-aineita, kulttuuria ja ympäristöön tutustumista, tutkimista ja tekemistä.

Uuden suunnitelman mukaan päiväkodin tehtävä on innostaa ja motivoida lasta kysymään ja tutkimaan. Lapsia haastetaan uteliaisuuteen, innostetaan oppimiseen.

Uusin myötätuuli varhaiskasvatuksen kehittämisessä on yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen asteittainen lisäys. Näin päiväkotien varhaiskasvatukseen taataan myös tulevaisuudessa opettajia.

Varhaiskasvatuksen kehittämisen kannalta keskeisiä ovat olleet päätökset, jotka tehtiin jo 1995, kun lastentarhanopettajakoulutus vakinaistettiin yliopistoissa annettavaksi koulutukseksi. Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus on tuottanut tutkimusta, jonka pohjalle toiminnan kehittäminen on voitu rakentaa.

Päätökset ovat vahvistaneet varhaiskasvatuksen osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Pienten lasten vanhemmilla on entistä suurempi oikeus vaatia laatua ja monipuolista pedagogista toimintaa. Suomi on nyt asettanut varhaiskasvatuksen asemaan, missä se muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa on jo ollut pitkään.

Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan perustamisesta tulee pian kuluneeksi 130 vuotta. Lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna 125. juhlavuottaan. Lastentarhatyötä, päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on vahvistettu ja kehitetty vahvasti. Mutta puutteitakin on ja kehitettävää riittää.

Suomalaisessa politiikassa lapset pyritään pitämään enemmän päiväkodin varhaiskasvatuksen ulkopuolella kuin päiväkodin toiminnassa. Esimerkiksi 3–5-vuotiaiden lasten osallistuminen pedagogiseen varhaiskasvatukseen on muissa Pohjoismaissa lähes 100 prosenttia, mutta Suomessa alle 70 prosenttia.

Päiväkodin pedagogisen varhaiskasvatuksen tulee olla jokaisen lapsen oikeus vanhempien työelämätaustasta tai perheolosuhteista huolimatta. Annetaan lasten osallistua varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä oppimisen ilotteluun, erilaisten ihmisten ja kulttuureiden kohtaamiseen ja moninaisten kokemusten ja taitojen saamiseen.

Anitta Pakanen

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja

Ritva Semi

Erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Oppiminen
Mistä sitten johtuu, että esim monella ihan peruslaskutaito on hukassa. Kertolasku, yhteen-ja vähennyslasku, jakolasku sekä prosenttilasku pitäisi kaikkien osata. Kaikki käydään nykyään liian nopeasti läpi. Asia tulee esille kun lähdetään jatko-opiskeluihin. Monet asiat pitää silloin opetella uudelleen, kun niiden pitäisi jo olla peruskoulussa opittuja. Ei ole kivaa kun ihan allekkain kertolaskua, jakokulmaa ym joutuu opettelemaan aikuisena. Kaikissa asioissa ei vaan voi käyttää laskinta, tablettia tms. Ihan terve päättelykykykin on kovilla. Joillekin asiat ovat helppoja jo alusta alkaen, mutta ei kaikille.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Toivon, että puhutaan myös rahasta!
Kun vertaillaan eri maiden varhaiskasvatuksen osallistumisprosentteja niin olisi ihan fiksu jos kerrottaisiin kuka "maksaa viulut". Kuinka monessa maassa koko potti on veronmaksajien kontolla? Mikä on kunkin maan naisten työllisyys% siis kaikista naisista (ei vain työhalukkaista). Miten pitkä lapsilla on "varhaiskasvatuspäivä" eri maissa? Onko rinnakkain kunnallinen ja yksityinen? Miten on mahdollista 100% kattavuus?

Ottakaa selvää ja kertokaa kansalaisille, siis te jotka kerrotte meille puolivillaisia totuuksia!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hyviä ja rohkeita askeleita suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä
Tutkimustieto osoittaa, että lapsen mahdollisuutta osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen pidetään tärkeänä lapsen nykyisen ja tulevan elämän kannalta. Vertaissuhdetaidot, oppimisvaikeuksien lieventäminen, hyvä suomenkielen taito, itsesäätelytaidot tai vaikka ryhmätyöskentelytaidot ovat keskeisiä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa edistettäviä asioita ja varsin merkittäviä taitoja lapsen tulevan elämän kannalta. On kuitenkin oleellista, että tunnustetaan laadun keskeinen kriteeristö ja - tutkimukseen nojautuen. On yhdestoista hetki lisätä lastentarhanopettajien määrää henkilöstössä, yhtä tärkeää on kohdistaa heidän osaamistaan oikein. Eri puolilla Suomea varhaiskasvatukseen osallistumisaste vaihtelee suuresti. On myös pohdittava rehellisesti, miten tämä osallistumattomuus heijastuu lasten nykyiseen elämänlaatuun ja hyvinvointiin? On myös keskusteltava, mihin "varhaiskasvatukseen" lapset osallistuvat? Voiko seurakunnan työntekijän tai perhepäivähoitajan osaamista rinnastaa yliopistollisen opettajakoulutuksen suorittaneen osaamiseen? On vanhempien perusoikeus tietää, näinkin merkittäväsri lapsen elämään vaikuttavassa asiassa, että kaikki "varhaiskasvatus" ei ole laadultaan samantasoisia toimintaa, vaikka lopulta päätyisivätkin lapsensa "muun varhaiskasvatuksen" piiriin saattamaan. On samalla arvioitava, millaisia seurauksia osallistumattomuudella tai "muuhun varhaiskasvatukseen" osallistumisella voi olla lasten myöhemmille opinpoluille ja niiden myötä kunnan myöhemmin perusopetuksessa kohtaamille haasteille. Vastaus kysymykseen: mistä rahoitetaan osallistumisasteen nosto, on edellisessä lauseessa ja väitän, että kunta jää varhaiskasvatukseen investoimalla reilusti plussan puolelle.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hyviä ja rohkeita askeleita suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä
Tutkijaisän teksti oli mielestäni ahdistava! Perustelen: Isän kommentissa lapsen rooli on lähes "mini me-tutkija" pikkutakkiin puettuna. Kovaa kilpajuoksua "laadukkaasta" varhaiskasvatushapatuksesta. Onko tosiaan tärkein kriteeri lapsen kasvatuksessa laadukas Pisa-tutkimustulos? Tekstin luettuani loppuun olin itse, isoäitinä, täysin ahdistunut siitä opista jonka nämä tulevat älyköt varhaiskasvatuksessa saavat ja miten loppuun palaminen he ovat jo lukioiässä.

Toivon mielen malttia hurjissa utopioissanne "ilmaisella" varhaiskasvatuksella saamasta täydellisestä lottovoitosta pienten lastenne kehityksen suhteen. Lapsi tarvitsee syliä, leikkiä, virikkeitä. Ei laatukriteerein tuputettia kasvatustutkimusraportointia!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hyviä ja rohkeita askeleita suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä
Tutkija voisi perehtyä lapsen kehitykseen ja tarpeisiin. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea aikaa, rauhallista ympäristö, mahdollisuuden kiintyä turvalliseen aikuiseen sekä yksilöllistä kehityksen tukemista. Lapsi jolta puuttuu perusasiat voi kyllä oppia akateemisia asioita mutta ennen pitkää tulee ongelmia vuorovaikutuksessa ja ihmissuhteissa. Tunneäly kun ei tule opettamalla vaan kotona tärkeiden vanhempien kanssa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Siirrytään jo nykyaikaan - Suomessakin
Toisenlainen mummi: onko syli, leikki ja virikkeet vastakohtia laadukkaalle varhaiskasvatukselle? Kannattaa mennä katsomaan laadukasta varhaiskasvatusta ja lasten iloa ja riemua siellä taidekasvatuksen parissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Siirrytään jo nykyaikaan - Suomessakin
Taidekasvatus jne muu höpinä kuulostaa meidän aikuisten korviin hienolta. Ihana miten lapsista tulee fiksuja. Kotona ei pystytä tätä tarjoamaan? Itse olen askarrellut, laulanut, korottanut, lukenut lapsille. Olen ostanut kehittäviä pelejä ja piirustuskirjoja. Vienyt lapsia metsään ihmettelemään luontoa. Lapsi sai täysin aikani ja oppi. Jossain kohdin ryhmä on tärkeä. Noin 5 v alkaen. Sosiaalisia taitoja oppii sisarusten ja kavereiden kanssa. Kun vein pienimmän ns laadukkaaseen varhaiskasvatukseen pienenä niin tutti oli revitty suusta. Vaikka se oli vain aamuisin turvana hetken. Vessaopetus oli sitä että ovi auki lapset teki asiansa kun kotona annettiin rauha . Laadukasta oli se että lasta haettaessa hän oli saanut potkuja ja hiekanheittoa sekä sai olla yksin. Olen ollut aikanaan päiväkodissa töissä. Se meteli on ihan kamala. Sylille ei ole aikaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Siirrytään jo nykyaikaan - Suomessakin
Hyvä "Äippä"! Tuot juuri tähän "arvokeskusteluun" sen näkökulman, joka halutaan jostain syystä vaientaa.

Kuulin tänään 5 v. lapsen kommentin "uudistuneesta" liikuntakäytännöstä päiväkodissa. Lapsi totesi aamulla että "toivottavasti me ei mennä taas metsään juoksemaan kilpaa! Mä en tykkää enkä jaksa joka päivä juosta!"

Päiväkotilasten liikkumiselle (muuta kuin pihalla lapset keskenään leikkimistä) on luotu jotkut uudet standardit ja kun niitä aletaan noudattaa pakkopullana on liikunnan ilo hyvin pian pilattu jo alakouluikäisiltä!

Lapsilta on jo pilattu omaehtoinen joukkuepelien pelaaminen kotinurkilla kun harkkoja on viisi päivää viikossa. Tiedämme miten siinä käy! Lahjakkaat pärjäävät, lahjattomat palavat loppuun kun vuosikausia roikkuvat mukana eikä koskaan saa selkään taputuksia. Näitä lahjattomia kuitenkin tarvitaan jotta saadaan joukkueet varamiehineen kokoon.

Kannattaisiko miettiä näitä juttuja "arvopohjalta" myös ministereiden joiden arvot ovat käyneet harvinaisen selväksi parin viimeisen kuukauden aikana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Varhaiskasvatus tarvitsee henkilökuntaa
Varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeuteen ja parantaa oppimista. Mutta entä kotona oleva tuki ja hoiva? Talousahdingoista kärsivät vanhemmat laskevat riittääkö raha ruokaan. He hoitaisivat lapsia mielellään kotona. Moni ainakin 3 v asti. Ahdistunut rahaton vanhempi ei edistä lapsen kehitystä. Tilalle tarjotaan maksutonta ammattilaiskasvatista ilman syliä ja ilman yksilöllisyyttä. Päiväkodissa meteli ja moni ärsyke stressaa lasta. Sekö on maksuttomanakin parempi kuin vähän enemmän kotihoidontukes saava läsnäoleva vanhempi?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.