Lukijoilta

Ethän kiellä köyhältä leipää

Lukijoilta | Turun Sanomat 3.7.2012 03:30 |

Seurakuntayhtymän päätös olla lähtemättä mukaan ruokakassitoimintaan oli ikävä uutinen. Perusteluna oli, että vuonna 2000 oli siirrytty maksusitoumuksiin ja että ruokakassien jako mahdollisesti leimaisi niiden saajan. Leimaisi miksi – köyhäksi ja vähävaraiseksiko? Tokkopa maksusitoumuslappuja tulevat hakemaan hyvin toimeentulevat. Eivätkö lappuja hae juuri he, jotka ovat köyhiä? Mielestäni diakonialapun kanssa kauppaan meneminen leimaa samalla tavalla, jos on leimatakseen.

Ostolaput kauppaan ovat hyvä kehitys, eikä niitä tule poistaa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksei niiden lisäksi voitaisi jakaa konkreettista ruokaa, kun sitä kerran on saatavilla hyväsydämisiltä einestuottajilta. Näen tässä mielekkään kestävän kehityksen. Tuotteethan eivät maksa mitään. Diakoninen järjenjuoksuni huutaa tässä kohtaa haloo!

Päättämisvuosi oli monella tapaa erilainen kuin tämä vuosikymmen. Jos seurakuntayhtymä olisi viitsinyt tutustua kunnolla paikallisiin ruoanjakopisteisiin ja muiden kaupunkien, kuten Tampereen tai Helsingin seurakuntayhtymien, vastaavaan toimintaan, uskon että asiasta olisi päätetty lähimmäistemme kannalta paremmin kuin nyt.

Tuore Kuopion yliopiston tutkimus toteaa, että ruoka-apu on köyhälle elintärkeää, ja vain 20 prosenttia ruoanhakijoista kokee asian nöyryyttävänä. Hakijoista lähes 60 prosenttia kokee ruoka-avun välttämättömänä jokapäiväisen pärjäämisen kannalta (Ruokajonot 2010 –tutkimus). Tutkija Jouko Karjalainen THL:lta toteaa myös, että leipäjonot näyttävät tulleen jäädäkseen.

Turun seudulla on onneksi monia kymmeniä ruokakassien jakajia, joista Operaatio Ruokakassi ry jäsenseurakuntineen on suurin. Seurakuntayhtymän virallinen puolto asialle olisi ollut erityisen tärkeä ele, koska näin se olisi osoittanut seisovansa avuntarvitsijan puolella ja samalla antanut seurakunnille siunauksen työlle, jota jo tehdään kahdessa yhtymänkin seurakunnassa, yhteensä neljässä eri jakopaikassa.

Ruokakassien jakoon negatiivisesti suhtautuvat eivät ole ehkä tulleet ajatelleeksi, että ruokakassi toimii monien kohdalla välineenä kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Laskujen jälkeen ruokaan jäävä osuus on vähävaraisilla hävettävän pieni, ja jo sen tähden he ovat oikeutettuja saamaan diakonialta apua. Ongelmia tulee, kun ohjeistettu kolme avustuskertaa vuodessa eivät riitäkään. Silloin vaihtoehdoksi jää monesti vain sanat ”emme voi auttaa”, koska yksittäisiltä diakoniatyöntekijöiltä on viety pois harkintamahdollisuus kertojen suhteen.

Oli hienoa lukea, että yhtymä avustaa paikallista järjestöä Katulähetystä 20 000 euroa vuodessa, mutta uskoakseni kyseessä olevalla rahalla ei ruokakassien sisältöä ainakaan osteta, sillä sekin saa jaettavat ruoat lahjoituksena eri einestuottajilta ja vähittäismyyntikaupoista. Jos ja kun köyhille ja vähävaraisille tarkoitettua ruoka-apua ei enää tarvita, kiitän Jumalaa, ja olen valmis siirtymään kohti uusia haasteita.

Mertsi ”Medi” Ärling
23. heinäkuuta
22. heinäkuuta
21. heinäkuuta
20. heinäkuuta
19. heinäkuuta
18. heinäkuuta
17. heinäkuuta

TSTV - Uusimmat