Maanantai 23.10.2017Severi

Uusi idea Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Yhdysvaltojen johtava asema maailmantaloudessa ja globaalissa turvallisuuspoliittisessa järjestelmässä on toiminut keskeisenä läntisen arvoyhteisön vakauttavana tekijänä.

Näin on myös jatkossakin – oli presidentti Donald Trumpista mitä mieltä tahansa, sillä viime kädessä hallinto on väliaikainen.

Pysyvämpiä tai pitkäkestoisempia sen sijaan ovat tietyt maailmanpolitiikan raskaat rakenteet, jotka perustuvat
institutionaalisiin järjestelyihin ja sopimuksiin. Euroopan kova turvallisuus perustuu jatkossakin Natoon, jota täydentää tiivistyvä EU:n yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.

Onko transatlanttisten suhteiden suunta murroksessa Trumpin jälkeen? Kyllä ja ei. Edellä mainittujen rakenteellisten järjestelyjen kautta transatlanttiset suhteet ovat vakaalla pohjalla. Suhteen ongelma ja suurin riskitekijä piileekin niin sanotussa pehmeässä vaikutusvallassa ja läntisessä johtajuudessa.

Trumpin hallinto on lyhyessä ajassa onnistunut murentamaan Obaman kärsivällisesti rakentamaa Yhdysvaltain pehmeän vallan linnaketta. Vahinko on näkynyt myös transatlanttisia suhteita käsittelevässä retoriikassa.

Liittolaisten silmissä Yhdysvallat ei ole osoittanut globaalia johtajuutta eikä ole halukas ottamaan tätä roolia. Euroopan voimapelurien, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin, näkemykset EU–Yhdysvallat-suhteista ovat hyvin lähekkäiset. Vaikka molemmat ymmärtävät Yhdysvaltain merkityksen ja pyrkivät rakentamaan suhdetta perinteisen kaavan mukaan, on transatlanttisissa suhteissa havaittavissa myös haasteita.

Ensinnäkin jatkuva kintaalla viittaaminen keskeisten liittolaisten arvoille luo transatlanttisiin suhteisiin kuilua. Vastentahtoisen Trumpin kanssa toimiminen aiheuttaa syvää turhautumista Euroopassa ja hankaloittaa yhteisten asioiden ajamista. Presidentin tarve vakuuttaa kannattajansa kotona kostautuu lyhyellä tähtäimellä Yhdysvaltain maineelle ja sitä kautta maan pehmeälle vaikutusvallalle.

Toiseksi, vähättelevät ja transaktionalistiset puheet talous- ja turvallisuusyhteistyöstä Euroopan kanssa laskee transatlanttisen suhteen Yhdysvaltain muun yleisen ulkopolitiikan hoitamisen tasolle. Mikäli Trump ei koe suhteita Eurooppaan erityislaatuiseksi, tulee suhteisiin hiljainen kausi käytännön saavutusten osalta.

Transatlanttisen suhteen lyhyen tähtäimen tappio tulee suuntautumaan läntisen johtajuuden pirstaloitumiseen – etenkin jos Yhdysvaltain kansalliset intressit ja ulkopoliittiset tavoitteet lunastetaan arvojen kustannuksella. Suhteessa ei ole edetty peruuttamattomiin tiloihin, mutta riski Yhdysvaltain ja Euroopan välisen kuilun kasvamiseen on olemassa.

Trumpin synnyttämä tilanne on herättänyt pohdintaa sen suhteen, miltä transatlantismin tulisi tulevaisuudessa näyttää. Kenties kylmän sodan jälkeisessä maailmassa olisi syytä määritellä, ei uudelta pohjalta, mutta uudelleen ne tärkeimmät periaatteet ja tavoitteet, miten suhteita tulisi kehittää.

Transatlanttisissasuhteissa historialla on merkittävä rooli. Taakse katsottaessa on ilmiselvää, mihin erityissuhdetta tarvitaan. Vaarana on, että uudella aikakaudella tämä merkitys unohtuu. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että transatlattinen suhde luotaisiin perinteisten arvojen pohjalle, mutta nykypäivän tarpeisiin mukautuen. Tällöin suhde näyttäytyy ajanmukaiselta ja tarpeelliselta.

Tavoitteena voisi olla uusi transatlanttinen idea, joka perustuisi yhteiseen arvopohjaan ja instituutioihin. Tällä olisi puolestaan neljä keskeistä periaatetta: arvojohtajuus (demokratia ja liberalismi), talous (TTIP ja vapaakauppa), turvallisuus (NATO–EU-raide) ja jaettu globaali vastuurooli, jossa EU ja Yhdysvallat ottaisivat aktiivisemmin roolia maailmanpolitiikan järjestyksestä ja kehityksestä.

Vaikka näkemys kuulostaa epävarmoissa olosuhteissa kaukaiselta ja Trumpin hallinto on vaikea kumppani, tulee meidän ajatella intressejämme pitkällä aikavälillä. Asian voi kääntää seuraavasti: kun maailma kaipaa järjestystä, on myös olemassa paljon niitä, jotka kaipaavat vakautta ja johtajuutta.

Henri Vanhanen

VTK

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.