Tiistai 20.2.2018Heli, Helinä, Heljä, Hely

Mielenterveyshäiriöiden hoito riippuu monesta tekijästä

TS Mielipiteet-sivulla (11.6.) Sonja Kumlander kiinnittää huomiota psykoterapeuttisten hoitojen saatavuuteen. Lääketeollisuus ja lääkkeiden määrääminen ei tässä ole kuitenkaan merkittävä este. Psykiatrian avohoidon rakenteet ja työtavat ylläpitävät tehottomuutta, jonka vuoksi hoitojen asianmukainen kohdentaminen on puutteellista.

Hollannissa vähennettiin ohjelmallisesti epäintensiivisiä hoitokontakteja, joiden vaikuttavuus arvioitiin hyvin heikoksi. Tilalle on tullut vuosikausia sitten syntynyt mahdollisuus toteuttaa vaikuttaviksi todettuja psykoterapioita. Kaiken lisäksi potilaat eivät joudu odottamaan palvelujen piiriin pääsyä, koska muun muassa harvajaksoiset käynnit eivät enää vie tarpeettomasti voimavaroja.

Akuutit ja pitkäaikaisprosessit voidaan erottaa toisistaan menestyksellisesti. Suomessa on varsin tavallista, että huomattavan suuri osa avohoidon työntekijöiden työpanoksesta kohdistuu vuosia kestäneisiin harvajaksoisiin käynteihin. Suomessa psykoterapioiden saatavuus on viime vuosien aikana kohentunut huomattavasti, ja terapioiden valikoima on selvästi lisääntynyt. Kuten muussa terveydenhuollossa, kysyntä ylittää pysyväisluontoisesti tarjonnan.

Psykoterapiakaan ei auta kaikkia potilaita eikä kaikissa sairauksissa. Alan tutkimukseen liittyy samanlaisia ongelmia kuin lääketutkimukseen. Sidonnaisuus tutkittuun menetelmään selittää valtaosan tuloksista vertailuhoitoon nähden. Kielteisiä tutkimuksia jätetään julkaisematta ja mitä paremmin tutkimus on tehty, sitä pienempi vaste havaitaan. Meta-analyyseissä havaittu ero vielä entisestään pienenee. Usein vertailuna käytetty terapian jonottaminen taas hidastaa tai estää häiriön lievittymistä itsestään.

Häiriön tausta ja oireisto vaihtelevat yksilöllisesti, jolloin tuloksissa on vääjäämättä vaihtelua. Osa hyötyy runsaasti, osa vähäisesti ja osa ei lainkaan tai saa lähinnä jonkinlaisia haittoja. Huomiota kiinnitetäänkin lisääntyvästi siihen, kuka hyötyy juuri tietynkaltaisesta hoidosta: lääkkeellisestä, psykoterapiasta tai jostain muusta.

Hollannissa käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään juoksuterapian tehoa epätyypillisen masennuksen hoidossa. Myös muita lääkkeettömiä hoitoja kuten virtuaalitodellisuuden ja viihdepelien käyttöä tutkitaan lisääntyvästi.

Lääkeyritysten taloudellisia voimavaroja käytetään luonnollisesti valmisteiden tutkimukseen, joka on voittojen tuottamiseksi peruste näiden yritysten olemassaoloon. On selvää, ettei teollisuus ohjaa rahavirtojaan muuhun tutkimukseen.

Hoitojen tehoa käsittelevä keskustelu usein sisältää viittauksia markkinatalouden etiikkaan. Vaikka etiikasta keskusteleminen on aiheellista, niin ”monikärkisen” keskusteluun on useimmiten vaikeaa vastata lyhyelti. Teollisuus ei julkaise kaikkia tietoja lainsäädännön vuoksi.

Jyrki Korkeila

Psykiatrian professori TY

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ajatella! Mitä tapahtuisi jos...
Jos resursseista päättävät poliitikkommekin, niin valtio- kuin kuntatasolla, kiinnostuisivat siitä, miten inhimillisen hyvä vaikutus tehoavalla hoidolla on masennusta sairastavan potilaan elämään, ja sen myötä myös kansantalouteen, ei masennuspotilaiden tarvisisi harjoittaa Suomen mallin mukaista soterattaissa tapahtuvaa "juoksuterapiaa", eli ravata eestaas henkihieverissä huonosti resurssoitujen, ja siksi epäkelpojen ohjeiden mukaisesti toimiven sote- ja kelapalvelujen välillä.

Ajatella! Mitähän tapahtuisikaan, jos poliitikot kiinnostuisivat lisäämään ymmärrystään sotepalvelujen alibudjetoinnin huonoista seurauksista ihan vaan kansantaloudelle, kun kerran sairastuneiden tarve ihmisarvoiseen elämään ei nappiapainelevia kiinnosta!

Jos poliitikot antaisivat aivoilleen purtavaa sote-tutkimusten tuloksista, niin löytyisiköhän tiedon lisääntymisen myötä riittävät resurssit sotepalveluihin?! Loppuisikohan (etenkin pienituloisia) potilaita sairastuttava hullu pyöritys soterattaissa? Pääsisivätkö (pienituloisetkin) masennuspotilaat ajoissa tehoavan hoidon piiriin? Ja saisivatko sotesektorilla työskentelevät aidon mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin, täydellä ammattitaidollaan?

Hollantilaisesta juoksuterapiatutkimuksesta: Sinällänsä juoksemisen avulla hankitut säännöllisesti toistuvat endorfiinitujaukset ovat hyvästä jokaihmiselle. Onnellisia ovatkin he, joiden viimeiset voimat eivät hupene ihmisten rakentamissa huonoissa systeemeissä eestaas pyörimiseen, he joilla voimaa ja aikaa riittää liikunnan ilojen pariin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta