Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Äidinkielen yo-kokeen muutosten

perustuttava tutkimukseen

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kirjoitti tekstissään (TS 16.5.) opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmista uudistaa ylioppilaskokeita. Hänen johtamansa työryhmä esittää, että vuonna 2021 äidinkielen yo-koe muuttuisi nykyisen kaksipäiväisen, 12-tuntisen kokeen sijaan yksipäiväiseksi ja nelituntiseksi.

Lehikoinen on oikeassa siinä, että "ylioppilastutkinto toimii lukio-opintojen laadunvarmennusjärjestelmänä".

Kaksipäiväisenä äidinkielen koe on suunnannut opetusta niin, että on keskitytty paitsi lyhyiden mediatekstien tulkintaan myös pitkien tekstien tulkintaan ja kirjoittamiseen. Tällaisenaan koe on mitannut onnistuneesti paitsi luku- ja kirjoitustaitoja myös ajattelun kypsyyttä.

Ennen kaikkea koe on perustunut tutkimukseen. Siinä missä vuonna 2007 toteutunutta edellistä äidinkielen yo-kokeen uudistusta suunniteltiin lähes vuosikymmen, nyt opetus- ja kulttuuriministeriö ajaa muutosta ilman selvityksiä.

Tutkimuksessani Kohti kokonaisvaltaista tulkintaa (2017) tutkin lukio-opiskelijoiden kykyä tulkita audiovisuaalista aineistoa ja digitalisoituvan äidinkielen ylioppilaskokeen tehtäviä. Havaintoni eivät vastaa Lehikoisen olettamuksia uudesta kokeesta.

Lehikoinen väittää digitalisoitumisen nopeuttavan "nykymuotoisessa paperikokeessa olevia prosessointi- ja työstämisvaiheita".

Tutkimukseni osoitti, että esimerkiksi audiovisuaalista materiaalia tulkittaessa aikaa kului merkittävästi nauhojen kelaamiseen edestakaisin. Tekstin suunnitteluun ja pohjatekstin tulkitsemiseen käytetty aika ei siis lyhene, oli kädessä sitten kynä tai näppäimistö.

Lehikoinen sanoo, ettei "ainekirjoitusta olla poistamassa", vaan tutkintoa kehitetään siten, että kokeet "nykyistä paremmin kuvaavat kokelaiden osaamista".

Tokaisu asettuu kriittiseen valoon jo siksi, että nelituntisessa kokeessa ei pystytä laatimaan laajoihin aineistoihin pohjautuvaa tekstiä. Esseen kirjoittaminen jäisi siis pois.

Ongelmallista tämä on siksi, että pitkien tekstien kirjoittamiselle ja lukemiselle on tarvetta monisuorittamista korostavana nykyaikana, kun opiskelijoiden kyky keskittyä on heikentynyt, mikä heijastuu negatiivisesti ajattelu-, luku- ja kirjoitustaitoihin.

Äidinkielen kokeen uudistuksen täytyy pohjautua tutkimukseen. Jos kaksipäiväinen koe korvataan harkitsemattomasti nelituntisella kokeella, on vaarana, että siinä kirjoitetaan vain lyhyitä vastaustekstejä.

Pahimmassa tapauksessa kokeessa on monivalintakysymyksiä, mikä veisi arvon koko tutkinnolta. Samalla se antaisi yhteiskunnalle viestin siitä, että äidinkielen taidot ovat merkityksettömiä.

Lehikoinen toteaa, että yhdessä asiantuntijoiden kanssa on arvioitava, miten voitaisiin varmistaa se, että äidinkielen koe mittaisi jatkossakin luotettavasti lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia taitoja.

Onkin ilolla tervehdittävä sitä, että kansliapäällikkö on valmis avaamaan keskustelun asiantuntijoiden kanssa virkamiesjohtoisen uudistamisen rinnalle.

Outi Oja

Suomen kielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtori

Tukholman yliopisto

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.