Keskiviikko 27.9.2017Vesa

Kalansaaliiden kehitystä tulkittava yhdessä elinkeinon kanssa

Uusimman tutkimuksen mukaan ahven- ja kuhakannat ovat runsastuneet Suomen rannikolla merimetsokannan kasvusta huolimatta.

Kun tilastoista selviää, että samaan aikaan sekä ammattikalastajien että vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliit ovat paikoitellen romahtaneet, olisi luullut tutkijoiden hämmästelevän tulosta. Kalakantojen runsastumisen sijasta yksikkösaaliiden kehitys kertoo todennäköisesti jäljellä olevien kalastajien pyyntistrategioiden muuttumisesta hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamassa konfliktitilanteessa.

Merimetsojen suorat vaikutukset kalastusmahdollisuuksiin ovat pienemmät kuin hylkeiden, mutta tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan linnulla on vaikutusta kalakantoihin ja niiden kokorakenteeseen (Ovegård 2017). Lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa, maailmalla ja meillä, on saatu samansuuntaisia tuloksia.

Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Puola ja Tanska ovat jo vuosia vähentäneet merimetsokantaa steriloimalla munia ja sallimalla ampumisen. Perusteluna on ollut vakavan vahingon estäminen.

Vaikka joidenkin lajien yksikkösaaliit (saalis yhtä verkkoa ja vuorokautta kohti) ovatkin 2000-luvulla pysyneet suht’ ennallaan, kalastusmahdollisuudet ovat heikentyneet rajusti. Saaristomerellä yli puolet kalastajista on joutunut luopumaan ammatistaan, ja useimpien arvokalojen saaliit ovat pudonneet yli puolella. Alueella, jossa on eniten hylkeitä ja merimetson pesiä, pyynti on vähentynyt yli 80 prosenttia.

Ne, jotka vielä pystyvät kalastamaan, saattavat laskea pyydykset vain muutamaksi tunniksi jonkin varman päivän ajan. Tällöin kalastetaan esimerkiksi hylkeiden tai merimetsojen ajamaa parvea. Yksittäiset yksikkösaaliit saattavat olla hyviä, mutta samaan aikaan laajoilla vesialueilla kalastus on mahdotonta. Tilanne on elinkeinolle kestämätön.

Luken tutkimusten mukaan myös vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliissa on Saaristomerellä havaittavissa voimakas laskeva trendi.

Jos tutkijoiden viesti tällaisessa tilanteessa on se, että kalakannat ovat runsastuneet ja kalastuksen osalta tilanne on jopa parantunut, tulosten tarkastelussa on jotain pahasti vialla.

Tutkimukset eivät saa perustua pelkästään tilastoihin, vaan tilastojen kertomaa on tulkittava yhdessä elinkeinon kanssa. Tämän tulisi olla itsestään selvää ja se olisi asetettava kaiken tutkimusrahoituksen ehdoksi.

Strategioissa ja kalaoppaissa suositellaan kotimaisen kalan käyttöä. Jos kalastajille ei pystytä varmistamaan toimintaympäristöä, jossa ammatin harjoittaminen on mahdollista, juhlapuheiden kärki on syytä suunnata norjalaiseen loheen ja virolaiseen kuhaan.

Niin kauan kuin kapeakatseinen luonnontieteellinen asiantuntemus saa olla ympäristöpäätöksenteossa hallitseva elementti, ammattikalastuksen ja samalla saaristo- ja rannikkoalueiden alamäki jatkuu.

Maria Saarinen

Kalatalousaktivaattori, biologi

Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä, Parainen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.