Lukijoilta

Hyvinvointityön ja työhyvinvoinnin puolesta

Lukijoilta | Turun Sanomat 25.4.2012 03:31 |

Suomi-neito harmaantuu. Suomalainen työelämä on murroksessa. Eläköityminen aiheuttaa tuhansien työntekijöiden kadon työmarkkinoille. Mielenterveysongelmien aiheuttama työkyvyttömyys lisää työntekijäkatoa.

Samaan aikaan Suomi-neidon hipiää varjostaa syrjäytymisen syvänne. Elintasoerot alkavat olla yhä suurempia jo lasten keskuudessa. Erkaantumista tapahtuu myös työväestössä. Puhutaan yhä nuoremmista syrjäytyneistä työikäisistä. Keski-ikäisen työttömän on haastavaa työllistyä uudelleen. Lopputuloksena tavoitellaan pidentyneitä työuria – jokin tässä mättää.

Ajatellaanpa asioiden positiivisia puolia. Suomalainen koulutusjärjestelmä on huippuluokkaa. Oppivelvollisuus takaa Suomineidon kasvateille laadukkaan koulutaipaleen. Ammatti- ja korkeakouluopinnot ovat maassamme pääsääntöisesti maksuttomia. Sosiaalietuudet suojaavat kansalaisia vaativissakin elämäntilanteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien työterveyspalvelut, kuuluvat kaikille varallisuudesta riippumatta.

Suomalaiseen työelämään vaikuttavat laaja-alaisesti niin väestörakenteeseen, tieto- ja hyvinvointiyhteiskuntaan kuin maailmantalouteen liittyvät muutokset. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on merkittävää, miten työpaikoilla jaksetaan suurten muutosten keskellä. On todettu, että muutosten sietämistä edistävät työyhteisön vahvat sosiaaliset voimavarat ja yhteistyön taidot. Pystyykö taitava työyhteisö rakentamaan itse itsestään kestävän? Tuoko tulevaisuus tullessaan suvaitsevammat työmarkkinat?

Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa tavoitellaan, että elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa korostetaan johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin, erityisesti henkisen hyvinvoinnin, näkökulmasta. Toimiva esimies–alais-suhde lienee merkittävimpiä työhyvinvoinnin taustatekijöitä kaikilla organisaation tasoilla. Työelämässä tarvitaan henkisesti joustavia, ihmistä kuuntelevia ja organisaation arvoihin sitoutuneita moniosaajia.

Ikäjohtamisen haasteet realisoituvat parhaillaan. Ikäjohtamisen rinnalla lymyää haaste eläköitymisen myötä katoavan hiljaisen tiedon tavoittamisesta. Uskon, että hiljaiseen kokemustietoon sisältyy juuri sellaisia työelämän taitoja, jotka olisivat omiaan edistämään työtä jatkavien sukupolvien työhyvinvointia.

Suomalaisen työterveyshuollon haasteena ovat elintapasairaudet ja mielenterveyshäiriöt, jotka aiheuttavat mittavia työpanosmenetyksiä. Elintapoihin liittyvät arvot ja asenteet omaksutaan jo lapsuudessa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat merkittäviä instansseja elintapaohjaukseen liittyvässä ennaltaehkäisevässä terveystyössä. Mielenterveyden kannalta olennaisia asioita ovat työhön liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä työsuhteen jatkuvuus.

Työhyvinvointi tulisi nähdä jokaisen työntekijän ja työyhteisön oikeutena ja mahdollisuutena. Työterveyshuollossa tulee panostaa ennaltaehkäisevään terveystyöhön ja työntekijöiden psykososiaalisen toimintakyvyn vaalimiseen. Tiivis verkostoituminen ja yhteistyö edistävät tätä arvokasta hyvinvointityötä.

Työyhteisökouluttajat puhuvat työn imusta. Olisiko työssään taitavalle Jukolan kansalle osuvampaa puhua työhyvinvoinnin imusta? Motivaatio työhön ja työhyvinvointiin voi lopulta lähteä vain työntekijästä itsestään. Tarvitaan työntekijän oivallusta, kannustavaa johtamista ja perustyötään arvostavaa, itseään toteuttavaa työyhteisöä. Työhyvinvoinnin tulee rakentua yhdessä rakennetulle arvo- ja strategiapohjalle.

Työhyvinvointi koetaan tässä ja nyt, mutta sen kehittämisessä tulee katsoa kohti tulevaisuutta. Yhteisöllisyys, luovuus, tasa-arvoisuus, eettisyys ja suvaitsevaisuus – siinä tavoiteltavia työhyvinvoinnin arvoja.

Anna Kaisa Ojala, YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

TSTV - Uusimmat