Maanantai 27.2.2017Torsti

Ylioppilastutkinto ei saa olla automaattinen pääväylä opiskelemaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Johanna Moisio vastasi TS:n mielipiteissä 1.2. Turun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miika Tiaisen ja jäsen Inari Harjuniemen ansiokkaaseen kirjoitukseen korkeakoulujen opiskelijavalinnoista.

Itse kannatan korkeakoulutuksen avoimuutta kaikille toisen asteen suorittaneille. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen todistusta voi käyttää valinnoissa hyödyksi. Jo nyt esimerkiksi matemaattisluonnontieteelliset tiedekunnat saavat valita osan opiskelijoista ylioppilastutkinnon (matematiikan tai fysiikan) arvosanan perusteella.

Toisaalta julkisen vallan on turvattava kaikille mahdollisuus kykyjensä mukaan päästä korkeakouluihin, eikä ylioppilastutkinto saa olla automaattinen pääväylä opiskelemaan. Minusta oikeustieteellisessä, kauppatieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa pitää olla pääsykokeet.

Valmistautumisaikaa voidaan lyhentää siten, että pääsyvaatimukset julkaistaan huhtikuun alussa, kuten nyt tapahtuu useassa oikeustieteellisessä tiedekunnassa, esimerkiksi Turun yliopistossa.

Nyt on ehdotuksia, että "korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja siten, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella sekä ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valinnoissa käynnistetään jatkotyö sekä niissä tapauksissa, joissa korkeakoulu haluaa edellyttää kaikilta hakijoilta vertailukelpoista näyttöä akateemisesta osaamisesta, voisi se oman pääsykokeen sijasta käyttää valintaperusteena yhtä, kahta tai kolmea ylioppilastutkinnon koetta myös ammatillisen tutkinnon suorittaneilta".

Tämä trendi tulee minusta syrjäyttämään ammatillisen väylän opiskelijoita korkeakoulutuksesta, sillä ammatillisen koulutuksen opiskelija ei useinkaan suorita ylioppilastutkintoa. Kaksoistutkinto on mahdollinen ja hyvä tapa suorittaa ylioppilastutkinto, mutta ammatillisessa koulutuksessa pääosa opinnoista on ammatillisia.

Ylioppilastutkinto on maksullinen, ja ehdotettu malli johtaisi ylioppilasarvosanojen korottamiseen, mikä on pitkä ja epävarma tie, ja aiheuttaa kouluihin lisätyötä ja epävarmuutta.

Minusta parempi ja tasa-arvoisempi systeemi olisi se, että määrätyillä aloilla säilytetään vanhanmalliset pääsykokeet, sillä ne mittaavat asioiden omaksumista, hallintaa ja motivaatiota. Lähtöpisteitä saisi joko ylioppilastutkinnon, lukion tai ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella.

Ammattikorkeakouluissa pitää olla joko pääsykokeet tai vaihtoehtoisesti omat kiintiöt ylioppilaille ja ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Koska ammattikorkeakoulu on ammatillinen väylä, kiintiöt voisivat olla puolet ja puolet.

Kalervo Dahlström

Turku

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

miksi?
Miksi ihmeessä? Totta kai lukion pitää olla väylä korkeakoulutasolle. Siinähän on jo valmiiksi seulottu opiskelijat.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: miksi?
Niinpä! Sitähän lukio on, yleissivistyksellisyyden ohella - väylä korkeakouluopintoihin. Sen voi vapaasti suorittaa kuka tahansa, joko heti peruskoulun jälkeen tai myöhemmin. Siellä oppii mm. opiskelemaan teoreettisia aineita. Mitä virkaa lukiolla on, ellei se valmistakaan korkeakouluopintoihin? Pelkkä muutaman vuoden päiväkoti uravalintaa miettiessä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: miksi?
Lukiolla ei itseasiassa ole mitää todellista virkaa. Pelkkä muodollinen seulontakone, joka opettaa ihmisille vain kilpailuviettiä ja numeroihin ja arvosanoihin tuijottamista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
No ei
Olen jokseenkin päinvastaista mieltä. Pääosa opiskelijoista tulee valita lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen perusteella. Jonkinlainen kiintiö voi olla lukiota suorittamattomille isoissa tiedekunnissa, tai heidän osaltaan tehdään yksilöllinen harkinta pienemmissä. Pääsykokeita ei nykymuotoisina kannata järjestää. Soveltuvuustestit ovat eri asia.

Argumentit eri valitsemissysteemien puolesta ja niitä vastaan ovat tulleet jo moneen kertaan esille julkisessa keskustelussa, joten en ala niitä kerrata. Puutun tällä kertaa vain yhteen kirjoittajan ajatukseen: "ammatillisessa koulutuksessa pääosa opinnoista on ammatillisia". Niin on. Yliopistoissa taas opinnot eivät ole kovinkaan ammatillisia tai käytännöllisiä. En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, että ammatilliset opinnot valmentavat hyvin teoreettisiin ja tutkimuspainotteisiin opintoihin ja ne pitää siksi ottaa huomioon plussana. Ammattikorkeakoulujen osalta tilanne on ehkä hieman toinen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
niin
Olen käynyt lukion suht kehnoin arvosanoin. Kuitenkin sen kävin. Ammattitutkinnon suoritin myös. Ammattikorkeakoulussa yhdistyi hyvin sekä tieteellinen että ammatillinen lähestymistapa joka meille lukion käyneille oli selkeästi helpompi kuin pelkän amispohjan käyneille. Toisaalta ammatillista taitoa oli amislaisilla enemmän. Tie yliopistoon voi käydä myös ammattikorkeakoulun kautta mutta sitä pitäisin outona jos ammattikoulun todistukselka voisi hakea yliopistoon! Avoimen kursseja tosin voi käydä ja sitä kautta väylä amislaiselle paranee. En osaa ottaa kantaa pääsykokeiden merkitykseen yliopistossa mutta toisaalta päättötodistusten arvosanoilla on aivan liian suuri painoarvo. Voihan olla että kirjoitukset ovat menneet alisuoriutujatyylisesti. Soveltuvuutta pitää olla mielestäni kaikissa humanistisilka aloilla. Pelkkä kuuden ällän todistus ei kerro vielä mitään. Väyliä korkeakouluun on olemassa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Duaaliväylä
MInusta lukio voisi johtaa pääsääntöisesti tiedekorkeakouluun, ja ammattikoulu sekä työelämään ja myöhemmin ammattikorkeakouluun.
Myöhempiä valintoja pitää tukea, eli joku portti (eli kiintiö ja siinä pääsykoe) pitää olla auki amislaisilla tiedekorkeakouluun ja ylioppilailla ammattikorkeakouluun.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääsykoe :)
Itsellä oli sairauskierre juuri yo-kirjoitusten aikana kolmannen vuoden keväällä, ja epäonnistuin.

Onneksi onnistuin pääsykokeissa, ja tulin valituksi pääsykoekiintiössä. Jos olisin joutunut korottamaan keväällä kirjoittamiani neljää arvosanaa, en opiskelisi vieläkään.

YO-koetta saa muuten korottaa vain kerran.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.