Maanantai 25.9.2017Kullervo

Ihmisen ekologinen jalanjälki moninainen

Kolumnissaan ”Nälkämaan kaivos” (TS 22.11.) Esko Valtaoja sivuaa tärkeää asiaa: voidaanko inhimillistä hyvinvointia tuottaa niin, että muulle luonnolle aiheutettua haittaa vähennetään?

Valtaoja toteaa: ”Onneksi meillä on sekä tieto että tekniikka pienentää jalanjälkeämme samalla kun kasvu jatkuu.” Hän koskettaa ajankohtaista kysymystä irtikytkennästä. Voiko taloudellinen kasvu tai hyvinvoinnin kasvu jatkua niin, että ympäristöhaitat kääntyvät laskuun?

Perusteluna optimistiselle näkemykselleen Valtaoja käyttää Nature Communications -lehdessä julkaistua artikkelia ”Sixteen years of change in the global terrestrial human footprint and implications for biodiversity conservation.” (Venter et al., 23.8.). (Valtaoja ilmoittaa julkaisuksi paljon merkittävämmän Nature-lehden, mutta virhe on pieni.) Hän kertoo artikkeliin viitaten, että ihmiskunnan jalanjälki on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin väestö ja vauraus, ja useimmissa kehittyneissä maissa jalanjälki pienenee.

Valtaojan tapa käyttää tutkimusta on valitettavasti virheellinen. Tutkimuksessa ei mitata ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä laajasti esimerkiksi koskien vesivarojen kulutusta, kalakantojen tilaa, meriekosysteemejä, viljelysmaan katoa, ravinnepäästöjä, ilmastopäästöjä ja kaivannaisten kulutusta. Siinä mitataan maankäytön muutoksia – eli sitä, kuinka nopeassa tahdissa uusia maa-alueita otetaan ihmistoiminnan käyttöön. Tämä on merkittävä mittari etenkin biodiversiteetin kannalta, mutta se ei ole alkuunkaan riittävä ihmisen moninaisen ekologisen jalanjäljen tarkasteluun.

Tutkimuksen johtopäätökset ovat lisäksi aivan erilaisia kuin Valtaoja kuvaa. Tutkituista alueista suurimmalla osalla ihmistoiminta kiihtyy, ja tämä koskee etenkin runsaan biodiversiteetin alueita, joilla toiminta kasvaa voimakkaasti. Maanviljelysmaan laajeneminen kiihtyy varsinkin viljelykelpoisille alueilla. Maankäytön kasvu taas hidastui tai käyttö jopa väheni lähinnä vauraammissa maissa, joissa vakiintunut maanviljely ei vaadi uusien alueiden raivaamista – ja viljelyyn sopiva maa on myös pääosin jo käytössä. Kuten tutkijat toteavat, tämä ei mittaa mineraalien, kulutustuotteiden tai energian tuotannon merkitystä. He myös varoittavat, että tutkimusmenetelmä aliarvioinee ihmistoimintaa ”koskemattomalta” näyttävillä alueilla.

Eriarvoisessa maailmassa tarvitaan yksille lisää aineellista hyvinvointia, ja toisilla lienee varaa luopuakin jostain. Tämä vaatii etenkin ruoan tuottamisen, asumisen ja liikkumisen tapojen muutoksia – ja uusien keinojen kehittämiseen tarvitaan tiedettä. Tutkimuksen virheellinen käyttö tuskin lisää uskoa tieteen mahdollisuuksiin. Nykymaailman olennainen piirre on, että kehitys vie yhtaikaa hyvään ja huonoon suuntaan, ja näiden välisen yhteyden ymmärtäminen on elintärkeää.

Ville Lähde

BIOS-tutkimusyksikkö

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Uhkakuvat todellisia
Tärkeä korjaus Valtaojan todellisuutta hämärtävään kolumniin. Kiitos Ville Lähde!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suurin jalanjälki
Suurin jalanjälki on ihmiskunnan liikaväestö.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suurin jalanjälki
Ei ihmiskunnan, vaan joidenkin ihmisten, tietyissä paikoissa. Heitä pitäisi auttaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suurin jalanjälki
Kumpi on liikaväestöä, se 10% joka kuluttaa 80% resursseista vaiko se 90% joka kuluttaa loput 20%?

Valitettavasti liikaväestön auttaminen on mahdotonta koska se liikaväestö kuvittelee olevansa muiden yläpuolella koska köyhyyshän on totta kai ihan itse ansaittua...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Talouslaskun aika
Hyvä vastaus Ville Lähteeltä Valtaojan kolumniin, täysin samaa mieltä. Valtaojahan kirjoitti että: "kuudentoista vuoden aikana maailman väkiluku on kasvanut 23, vauraus 153 ja jalanjälki vain 9 prosenttia". Hän 'unohtaa' mainita, että tässähän elellään nykyisellään jo aivan kestämättömällä tasolla.
Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 8.8. Eli jos haluttaisi jalanjälki (ja nyt viittaan uusiutuvien luonnonvarojen kulutukseen ja CO2-päästöihin, en Valtaojan viittaamaan maankäyttöön) sille tasolle, että ihmiselämä täällä voi ylipäätään jollain tapaa mielekkäänä jatkua, pitäisi jalanjälkeä kasvattamisen sijaan pienentää n. 68 prosenttiin nykyisestä (8.8. mennessä aiheutettu jalanjälki riittäisi koko vuodeksi). Eli vaikka jalanjäljen kehityssuunta kääntyisi päinvastaiseksi (9% pienenemä 16 vuodessa), menisi noin 48 vuotta siihen, että oltais kestävällä tasolla. Ei vain taida aika riittää.
Nyt pitäisi jokaisen aivan oikeasti toimia eikä jatkaa "business as usual" -linjalla. Eli asiat pitää järjestellä siten, että talous sopeutetaan kantokykyyn, eikä tavoitella mitään järjestöntä "jatkuvaa kasvua". Miksi kukaan ei ota vaaliteemakseen talouden sopeuttamista ja yhteiskunnan muuttamista sellaiseksi, että jatkuvaa kasvua ei tarvita? Kaikki poliitikot vain toistaa kapitalistista mantraa talouden kasvun välttämättömyydestä...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Talouslaskun aika
Talousviisaat ovat käsittääkseni jo kauan ymmärtäneet, että talouskasvuun perustuvan talous- ja yhteiskuntamallin tilalle tai vähintäänkin vaihtoehdoksi tarvitaan oikeasti jotain muuta. Maapallo ei kestä, ja nykymalli on osoittautunut äärimmäisen epävarmaksi ja ailahtelevaksi sekä varsin epäoikeudenmukaiseksi. Se tuottaa hyvinvointia epätasaisesti ja tehottomasti, ja usein tuloksena onkin kurjistumista.

Tilanne vain on toivoton, koska suurin osa tieteentekijöistäkään, saati päättäjistä ja kansalaisista ei halua luopua rikastumishaaveista tai varsinkaan jo olemassa olevasta ökyhyvinvoinnistaan. Harvat taloustieteilijät jaksavat/uskaltavat/haluavat puhua tästä, vielä harvempi päättäjä kuunnella, ja talouskasvusta luopumaan halukkaat ovat aina vaaleissa vähemmistönä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.