Tiistai 27.6.2017Elviira, Elvi

Tuoksut ovat ihmisten
terveydellä leikkimistä

Tuoksuyliherkkyys on krooninen sairaus, jonka oireina ovat äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky ja kolmoishermosärky. Sairauteen ei ole tällä hetkellä tepsivää lääkettä, sillä antihistamiineista tai astmalääkkeistä ei juurikaan ole apua. Tuoksuyliherkät valittavat, koska he saavat tuoksuista voimakkaita oireita. Tarkoitus ei ole kiusata parfyymien ja partavesien käyttäjiä, vaan lisätä heidän tietoisuuttaan. Tuoksujen käyttäjät olettavat tuoksuvansa hyvälle ja vetävänsä muita puoleensa, mutta itse asiassa he saavat osan ihmisistä voimaan pahoin ja karttamaan heidän seuraansa.

Tuoksujen käyttäjät perustelevat usein tuoksujen käyttöä sanomalla, että se on henkilökohtainen asia, johon muilla ei ole oikeutta puuttua. Tuoksut eivät kuitenkaan ole niin henkilökohtainen asia kuin esim. lävistyksien tai tatuointien käyttö, jotka eivät aiheuta haittaa kuin korkeintaan itse käyttäjälleen. Onko tuoksuja käyttävillä tosiaankin oikeus sairastuttaa muita ja rajoittaa heidän liikkumavapauttaan? Tohtori Paula Pallasahon väitöskirjan mukaan 21 prosenttia suomalaisista saa hengitysvaikeuksia voimakkaista tuoksuista. Asia koskee siis noin miljoonaa suomalaista.

Tuoksumarkkinointia harjoittavat myymälät sijoittavat tiloihinsa tuoksukoneita, joiden toivotaan houkuttelevan asiakkaita heräteostoksiin. Tämä markkinointikeino on mielestäni epäeettistä leikkiä ihmisten terveydellä. Viranomaisten tulisi vaatia tuoksukoneita käyttäviä myymälöitä ilmoittamaan ulko-ovelle kiinnitetyllä kyltillä, että tiloissa harjoitetaan tuoksumarkkinointia. Näin tuoksuyliherkät osaisivat välttää kyseisiä myymälöitä ja välttyä ikäviltä sairauskohtauksilta. Tuoksukoneiden käyttöä ei kannata puolustella väitteellä, että niiden tuoksut ovat ns. "luonnon tuoksuja" eivätkä aiheuta oireita yliherkille. Tuoksuyliherkät saavat oireita tuoksuista, olivatpa kyseessä sitten luonnon raaka-aineet tai synteettiset kemikaalit.

Amerikassa ja Kanadassa on jo eräitä kouluja, päiväkoteja ja muita rakennuksia julistettu hajusteettomiksi. Rakennusten sisäänkäynnin vieressä on ilmoitus siitä, että rakennus on hajusteeton ja turvallinen tuoksuyliherkille. Ruotsissa puolestaan on jo järjestetty erään läänin sairaalat hajusteettomiksi. Voisimme ottaa esimerkkiä näistä maista.

Hajustekemikaaleja leviää ilmakehään ja vesistöihin. Pitoisuudet ovat suurimmat jätevesilietteissä, mutta niitä on löytynyt myös sadevesinäytteistä. Esimerkiksi synteettiset myskit kertyvät biologisesti rasvakudokseen ja kulkevat ravintoketjussa. Hajusteista luopuminen on myös luonnonsuojeluteko.

Päivi Kuusela-Sirén

Lieto

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.