Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Pääministeri myöhästyi lukukausimaksujunasta

Yliopisto-opetuksen maksullisuus on ollut yksi kevään kuumimmista perunoista yliopistolakiuudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa. Argumentteja on heitelty puolin ja toisin, viimeksi pääministeri Matti Vanhasen toimesta maanantaina (9.2.) Ylen uutisissa.

Vanhanen kannattaa vakaasti hallituksen lakiesityksen mahdollistamaa lukukausimaksukokeilua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille. Vanhasen argumentit, joissa lukukausimaksut sekä yliopisto-opetuksen laatu ja houkuttelevuus yhdistyvät, ovat perusteettomia. Pääministerin mukaan aika lukukausimaksuille on kypsä - näkisimme, että asia on juuri päin vastoin. Juna meni jo, ja kokeilut on kokeiltu. Esimerkiksi Tanskassa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön 2006. Korkeakoulujen kansainvälistyminen törmäsi seinään, kun niiden paras kilpailuvaltti, maksuttomuus, poistettiin.

Tanskan tapauksen lisäksi faktat kotimaisista tutkimuksista osoittavat, että on todennäköistä, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä romahtaa näille opiskelijoille suunnatun lukukausimaksukokeilun toteutuessa. Opiskelijoiden tutkimussäätiö Otuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan 68 prosenttia kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista arvioi erittäin tärkeäksi mahdollisuuden opiskella ilman lukukausimaksuja. Ylioppilaskuntien vuonna 2005 teettämän selvityksen mukaan 60 prosenttia Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista ei olisi valmis maksamaan nykyisistä opinnoistaan.

Vaikka opiskelijamäärä ei romahtaisikaan, lukukausimaksujen vaikutus yliopistojen talouteen ja opetuksen laatuun on kyseenalainen. Opetusministeriön KOTA-tietokannan mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia opiskelijoita on kaikissa yliopistoissamme yhteensä vain noin 2 000. Jos oletetaan, että lukukausimaksuksi tulee korkeakoulun opiskelijakohtaisia kustannuksia vastaava summa, 8 300 euroa, vuodessa yliopistot saisivat maksukokeilun piirissä olevilta opiskelijoilta 16,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 valtio rahoittaa yliopistoja yhteensä 1 750 miljoonalla eurolla, joten summa olisi tästä 0,95 prosenttia. Tähän alle prosentin toiveiden tynnyriin on heitetty niin kansainvälisten ohjelmien opiskelijoiden opinto-ohjauksen, opetuksen laadun, tiedotuksen, markkinoinnin kuin valintaprosessien kehittäminen, puhumattakaan vähäosaisten opiskelijoiden apurahoista.

Lukukausimaksut eivät myöskään itsessään paranna opetuksen laatua, jos opetukseen suunnatut resurssit eivät koulutusohjelmissa muutoin kasva. Opetuksesta maksavat opiskelijat opiskelisivat samoissa ohjelmissa kuin ne opiskelijat, joilta lukukausimaksua ei peritä. Tämä tuo esiin myös epätasa-arvon ongelman, kun osa opiskelijoista joutuu maksamaan opetuksesta, osa ei. Huomionarvoinen seikka on myös se, että suomalaista yliopistokoulutusta pidetään laadukkaana jo nykyisellään. Otuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että 75 prosenttia kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista piti korkeakoulutuksen laatua erittäin tärkeänä syynä hakeutua Suomeen opiskelemaan.

Yhtenä argumenttina lukukausimaksujen puolesta on käytetty sitä, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta saatavien tulojen avulla voitaisiin paremmin markkinoida koulutusjärjestelmäämme. Laadukasta korkeakoulutustamme markkinoidaan tällä hetkellä tehokkaasti pääasiassa puskaradiolla. Mikäli lukukausimaksut otetaan käyttöön, puskaradio tuskin lakkaa toimimasta, mutta sen viesti epäilemättä muuttuu. Nyt eteenpäin kiirii viesti laadusta ja maksuttomuudesta, tulevaisuudessa kenties vain lukukausimaksuista ja huonosta ilmastosta. Valtioneuvoston tavoittelema korkeakoulujen kansainvälistyminen ottaisi meilläkin takapakkia.

Suurimpana uhkana kuitenkin koemme, että lukukausimaksukokeilun tuoma epätasa-arvo korjataan tekemällä kaikesta opetuksesta maksullista jokaiselle suomalaisyliopiston opiskelijalle. Juuri näin kävi toisessa surullisessa esimerkissä, Saksassa, jossa lukukausimaksut EU- ja eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille johtivat lukukausimaksujen vähittäiseen ulottamiseen kaikille opiskelijoille.

Jukka Vornanen

Hallituksen puheenjohtaja Turun yliopiston ylioppilaskunta

Kaisa Myllylä

Hallituksen puheenjohtaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.