Lauantai 23.6.2018Aatto, Aatu, Aadolf
Lukijoilta
Lukijoilta

Lukijalta: Juhannusruno

Saaren törmään uinut ajopuu. Vasten kaislaa aalto heiluttaa. Illan tullen laine rauhoittuu. Jälki kirveen muokannut on pintaa. Näkyy silti hahmo naisen kauniin. Kasvot, kaula, kädet vasten rintaa. Kerran miesi patsaan kalliolle kantaa. Kuivattuna hahmoon venetervaa. Kivin ympäröi ja rauhan antaa. Paikkaan tuskin kovin moni halaa. Reitti karikkoinen veneen tulla. Yksi vain sen luokse aina palaa. Kulkija kun eksyy luodon rantaan. Ympärillä tuoksuu tuore terva. Jalanjäljet painuneet on santaan. Urpo Lehtimäki Naantali