Perjantai 24.11.2017Lempi, Lemmikki, Sivi

Paikallisuutta tulisi vaalia postinumeroillakin

Äskettäin Extra vastaa -palstalla kysyttiin postinumeroista ja pidettiin kunnan sisällä olevien alueiden postinumeroita turhana jäänteenä. Postin edustaja vakuutti, että postitoimipaikan nimen päättää kunta.

Noin viidentoista vuoden aikana Suomesta on kadonnut pitkälti toistasataa kunnannimeä. Suomen kielen lautakuntakin on kiinnittänyt tähän huomiota ja korostanut, että vaikka kunnat ovat menettäneet itsenäisen hallinnollisen asemansa, itse paikat ovat edelleen olemassa.

Lautakunta on katsonut, että vaikkeivät ne enää ole virallisia kunnannimiä, niitä on edelleen mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää. ”Elias Lönnrot on edelleen Sammatin poika, eikä Lohjan poika”, kielilautakunta sanoo. Askainen kuuluu Maskun kuntaan, mutta emme tietenkään puhu Maskun Louhisaaresta.

Myös Suomen Kotiseutuliitto on kuntauudistuslausunnossaan sanonut, että kunta asuinalueena ja sen osa-alueet nimettyinä kotiseutuina ovat ihmisille, asukkaille tärkeämpiä kuin muodolliset hallintorakenteet. Liiton mukaan paikallisuutta ja paikallista identiteettiä tulisi edelleen vaalia.

Viranomaiset joutuvat käyttämään monessa yhteydessä virallista kunnan nimeä, siis esimerkiksi Askaisten sijaan Maskua. Viranomaisten pelastus-, onnettomuus- ja rikostiedotteissa saattaa olla vain kunnan nimi. Toivoa sopii, että toimittajat voisivat täsmentää uutista mainitsemalla esimerkiksi Maskun Askaisissa pelkän Maskun sijaan.

Kuutisen vuotta sitten Vammalan seudulla muodostettiin Sastamala, eikä postiosoitteissa ole enää esimerkiksi Vammalaa, Mouhijärveä, Äetsää eikä Kiikoista. Myöhemmin on postisoitteista hävinnyt muun muassa Toijala, Viiala ja Kylmäkoski, jotka nyt tuntevat nimen Akaa.

Meillä Vakka-Suomessa on onneksi kuntaliitoksista huolimatta säilytetty entiset postitoimipaikkojen nimet. On Lokalahti, Pyhämaa, Kalanti jne. Ja niin on myös esimerkiksi Mietoinen, Lemu ja Askainen.

Kalannissa asuville lähetetään edelleen postia omalla postinumero-osoitteella Kalantiin, eikä suinkaan Uuteenkaupunkiin.

Tämä pieneltä tuntuva postinumeroasia on tärkeä osa paikannimen säilyttämisessä. Niin kuin runoilija Heli Laaksonen viimeksi ilmestyneessä kirjassaan kirjoittaa:

Voik piänen kunnan paikallistuntte ja me-henken siirttä poliittisel päätöksel koskema jättiliitokaupunkki?



Matti Jalava

Kirjoittaja on entinen kuntavirkamies.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.