Lukijan kolumni: Aina voi ohentaa!

Jouni Issakainen

Olipa kerran, yli kaksituhatta vuotta sitten, Kreikassa kaupunki nimeltä Leptopolis. Suuret, kultakoristeiset kivitemppelit kohosivat sen kukkuloilla. Kaupungissa palvottiin Hermestä, kauppiaiden ja varkaiden jumalaa. Asukkaat käyskentelivät marmoripylväiköissä, hedelmistä ja viineistä nauttien.

Sitten kaupungin johtajaksi astui innokas nuori ylipappi nimeltä Papapsilos. Hän oli saanut unessa Hermekseltä jumalaisen näyn, joka tekisi kaikista – tai ainakin hänestä ja muutamista kumppaneistaan – vieläkin rikkaampia.

Papapsilos alkoi arvostella vanhoja rakennusmestareita siitä, miten paljon kallista kiveä temppelien pylväisiin oli tuhlattu. Pylväitä voisi hiomalla ohentaa paljon sirommiksi ja kauniimmiksi. Lisäksi marmoripölystä sattui olemaan kova kysyntä, ja siitä saisi papiston kassaan rahaa.

Papapsiloksen uskon mukaan pylväitä voitaisiin ohentaa äärettömästi, kun se vain tehtäisiin varovasti ja vähittäin. Tulevaisuudessa tonnien painoiset kivikatot leijuisivat ilmassa seitinohuiden pylväiden varassa, ja marmoripölystä olisi saatu huima määrä drakmoja yhä laadukkaampiin herkkuihin.

Työläiset komennettiinkin hiomaan pylväitä yötä päivää.

Läheisessä Pergamonin kaupungissa oli juuri keksitty pergamentti, eli lampaannahalle kirjoittaminen. Myös Papapsiloksen oppia jäljennettiin ahkerasti nahkarullille: Opin keskeinen lause oli "Pan leptenomen", eli "Aina voi vähän ohentaa".

Kirjoituskääröjä kulkeutui kaukaisiinkin maihin. Erityisen suuren vaikutuksen ne tekivät pohjoisiin kansoihin. Opin helppouden lisäksi syynä olivat rullien reunakoristeet, jotka kimaltelivat kauniisti nokisten saunalyhtyjen valossa.

Usko ikuiseen ohentamiseen on jäänyt noista ajoista pysyväksi osaksi suomalaista hallintotapaa. Eri virastojen ja laitosten johtoon haetaan henkilöitä, jotka toteuttavat oikeaa talousoppia, mutta joilla ei tarvitse olla johtamastaan toiminnasta tai sen käytännön seurauksista mitään käsitystä.

"Tehkää vain kuten ennenkin", he ohjeistavat käytännön osaajia, "– mutta tänä vuonna taas viisi tai kymmenen prosenttia edellistä halvemmalla". Mitään takarajaa halpuuttamisella ei ole.

Oppia sovelletaan kaikilla aloilla, esimerkiksi sairaiden ja vanhusten hoidossa, sosiaalityössä, rakentamisen ja tuotteiden laadussa, koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Sisältöä tai tavoitteita ei määritellä. Muita periaatteita kuin "halvemmalla" ei tunnusteta.

Myös vastuunjako on selvä: Jos jokin paikka romahtaa, syypääksi nähdään alimman tason työntekijä, joka ohensi temppelin pylvästä "liian huolimattomasti".

Mitä Leptopoliksen hienolle kaupungille kuuluu nykyään? Voisiko siellä käydä opintomatkalla?

Valitettavasti pian sen jälkeen, kun pergamenttikääröt lähtivät maailmalle pylväitä oli jo ohennettu niin paljon, että temppelit ja talot rysähtivät eräänä yönä kivikasaksi. Tieto tapahtumasta ei ole vain vielä ehtinyt kulkeutua Suomeen.

Raunioiden tarkka paikka on unohtunut, mutta samoilla kumpareilla asuu edelleen käärmeitä, lampaita ja aaseja.

Kirjoittaja on turkulainen FT, biologi.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Yksityiselle tai jää ilman hoitoa
Sama kokemus kuin Jounilla.
Esim. kunnallinen hammashoito on mennyt täysin luokattomaksi. Toivon, että nuoremmilla on parempikuntoiset hampaat kuin 50-luvulla syntyneillä, eikä tarvi isompia remontteja.

Suuta ei hoideta kokonaisvaltaisesti, vain isoimmat reiät havaitaan ja korjataan. Nekin nuukasti. Purentakiskoa ei luvattu, vaikka hl itse totesi, että narskyran hampaitani ja siksi hampaat/paikat eivät kestä.
Omalla paikkakunnalla hampaan juurihoito "kestää" 1,5 vuotta. Odottelua on niin pitkään, että vanha, huonokuntoinen hammas lohkeaa ja murenee ennen kuin saa ajan viimeistä paikkaa varten.
Juurihoito ei aina onnistu muutenkaan. Minulta vedettiin hammas pois, ja todettiin, ettei sitä kannata uudestaan juurihoitaa. Implanttia tai siltaa ei kuulemma saa kuin välttämättömissä tapauksissa. Kunnallinen hammashoito tuottaa hampaattomia viis-kuuskymppisiä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijan kolumni