Perjantai 22.6.2018Paula, Liina, PauliinaJuhannus

Lukijan kolumni: Kenen ehdoilla?

Eevi Raunio

Oletteko huomanneet, että perheitä haastatellessa vanhemmat useasti kertovat elävänsä lasten ehdoilla.

Parhaillaan tiedotusvälineissä velloo keskustelu koululaisten lomien siirrosta. Kenen ehdoilla siinä pelataan?

Olemme tuomitsemassa kehitysmaita lapsityövoiman käytöstä. Kesälomien siirrossa on kyse samasta asiasta. Tässä voi käydä samoin kuin aikanaan kun vähennettiin yhteisöveroprosentti, että se toisi lisää työpaikkoja. Tutkimusten mukaan ei yhtään työpaikkaa tullut lisää.

Nyt matkailuväki sanoo, että kesälomia on siirrettävä, jotta saadaan työvoimaa matkailualalle.

Ei koululaisten selkänahasta eli lomien siirrosta pidä sitä ottaa. Kuuden vuoden kokemuksella ammattikoulun opettajana voin kertoa, että nytkin on toukokuun kahtena viimeisenä viikkona hankala saada oppilaita pysymään koulussa.

Eikä näistä loman siirroista ainakaan lapset hyötyisi, tuntuu että lasten lomien siirto pitäisi uhrata mammonan markkinoille. Jotkut puolustelevat sitä keskieurooppalaisella käytännöllä. Vaikka olemme EU:ssa, niin saamme pitää omat lomakautemme. Pitkää ja väsyttävää kevätkautta ei tarvitse enää pidentää.

Syntyvyys on huolestuttavasti vähentynyt, lapsia syntyy vähemmän kuin vuosiin ja silti meillä on varaa vähentää lapsiperheiden tukia. Toisaalta ei anneta lasten olla lapsia vaan heidät pitäisi laittaa kouluun jo 6-vuotiaana ja sitten taas haluttaisiin ulottaa oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi, että se vähentäisi syrjäytymistä.

Onko nyt niin, että ovat keinot mitkä vaan, monet toimenpiteet kohdistuvat elämän alku- ja loppupäähän.

Jokaisella lapsella on oltava kännykkä ja jos ikäihmisillä ei ole älykännykkää eikä ole aina tavoitettavissa on pudonnut kelkasta. Sitten siihen kännykkään tuijotetaan eikä huomata muuta.

Yhtenä päivänä autoni hyvät jarrut ja huomiokykyni pelastivat pyöräilijän kolaroimasta kanssani, kun hän tuijotti kännykkäänsä ajaessaan eikä katsonut risteyksessä liikennettä.

Yhtä hyvin ei käynyt opettajalle, joka kulki koulun käytävällä, kun ovesta tuli oppilas juosten ja tuijottaen kännykkäänsä ja törmäsi opettajaan. Seurauksena kaatuminen sekä murtunut sormi ja kyynärpää.

Maaseudulla alkoi aikaisemmin koulu elokuussa ja kaupungissa vasta syyskuussa. Ylemmillä luokilla oli kansakoulussa viikon perunannostoloma.

Muistan kun olimme naapureitten perunamaalla ja saimme 50 prosenttia pienemmät palkat kuin naapurin isäntä, vaikka hän noukki paljon vähemmän perunoita kuin me lapset.

Silloin katsottiin ikään, ei tulokseen. Olisiko nytkin kyse vain siitä, että lomien siirrolla matkailu ja kauppa saisivat edullisempaa työvoimaa.

Kirjoittaja on turkulainen maalarimestari.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijan kolumni