Perjantai 15.12.2017Heimo

Työrauhaa kouluun tietoisuustaidoilla

LUKIJAN KOLUMNI

Eeva-Johanna Eloranta

Ihmisten keskittymiskyky on nykyään lyhyempi kuin kultakalalla. The Telegraph-lehti kertoi kanadalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan mobiililaitteiden yleistymisen jälkeen keskimääräinen keskittymisaika on lyhentynyt vuoden 2000 12 sekunnista kahdeksaan sekuntiin.

Pystytään keskittymään tiiviisti lyhyitä aikoja, mutta pitkäaikaista yhtäjaksoista keskittymistä vaativat asiat aiheuttavat haasteita. Tämä koskee erityisesti varhain digitaalisen elämäntavan ja teknologian omaksuneita eli heitä, jotka käyttävät paljon mediaa, äly-laitteita ja sosiaalista mediaa. Kultakala pystyy keskittymään yhdeksän sekuntia.

Nykyisessä informaatioteollisessa maailmassa mielen kuormittuminen on saanut uudet ulottuvuudet ja tästä on alkanut seurata yhä uusia mielenterveydellisiä häiriöitä.

Yhä useammissa ammateissa istutaan omissa työpisteissä lähimmän työkaverin ollessa tietokone ja puhelin, jotka kulkevat mukaan vapaa-ajallekin. Samaan aikaan mielenterveysongelmista on tullut suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus.

Nopeatempoinen, virikekylläinen, koukuttava ja monen asian samanaikaista tekemistä korostava yhteiskunta tuo samalla yhä enemmän stressiä myös lapsillemme.

Jatkuva kuormitus ja pitkäkestoinen stressi lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaa paitsi oppimiseen liittyviin asioihin kuten toiminnanohjaukseen ja muistikykyyn myös mielenterveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Nuorista 20–25 prosenttia kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia.

Samalla koulujen työrauha heikentyy. OAJ:n selvityksessä yli 70 prosenttia opettajista kertoi työrauhan heikentyneen viime vuosien aikana ja oppilaiden häiriökäyttäytymisen lisääntyneen.

PISA-tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui työrauhan osalta kolmanneksi viimeiseksi 60 maan joukossa. Kiire ja rauhattomuus harmittavat ja rasittavat lapsia ja nuoria.

Terve oppiva mieli -hankkeessa harjoitettiin tietoisuustaitoja kouluissa. Tutkimustulokset olivat ällistyttäviä.

Tietoisuustaitoja harjoittaneet oppilaat raportoivat seuraavia hyötyjä: parempi keskittyminen luokassa (79 %); parempi keskittyminen harrastuksiin (76 %); parempi stressinhallintakyky (69 %); parempi kyky käsitellä vaikeita tunteita (77 %); parempi nukkuminen (79 %); paremmat arvosanat kokeissa (75%); pärjää paremmin kavereiden kanssa (85 %); pärjää paremmin perheenjäsenten kanssa (84 %).

Tietoisuustaitojen harjoittamisesta voisi löytyä yksi ratkaisu informaatioyhteiskunnan ja etenkin koulujen työrauhaongelmiin. Toivottavasti kouluissa otetaan asiasta koppi.

Kirjoittaja on kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (sd).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijan kolumni