Sunnuntai 17.12.2017Raakel

Kohennetaan eläinten hyvinvointia

ja ihmisten tasa-arvoakin

LUKIJAN KOLUMNI

Taisto Levo

Monien eläinten kuten myös kehitysmaiden ihmisjoukkojenkin osa pallollamme on lohduton. Joskin ihmisen inhimillisyys tuotantoeläinten olosuhteita kohtaan nostaa päätään vuosi vuodelta, etenkin kehittyneissä maissa. Mutta ilmeisesti ei koskaan riittävässä määrin, niin että kohtelua yleisesti voisi sanoa inhimilliseksi. En ole yksin, kun haluan parempaa elämää eläimille ja toisaalta toivon tasa-arvoa ihmisten kesken. Tajuan kyllä sen, että tasa-arvo on karkaamassa entistä kauemmaksi ihmisten kesken tässä ylikansoittuvassa maailmassamme. Ja mitä todennäköisempää on ahneuden kasvu ihmisluonteessa, mikä aikaansaa sen, että se ahneudella hankittu on joltain toiselta pois.

On siis aivan selvää, että ihminen hyväksikäyttää hyötytarkoituksessa eläimiä niin kuin omaa rotuaankin.

Pelkästään länsimaisen ihmisen suosima ruokavalio lohkaisee ison siivun maapallon viljelyalasta.

Vihanneksiin, viljaan ja esimerkiksi herneisiin verrattuna saman proteiinimäärän saaminen lihakarjaa kasvattamalla ja sitä syömällä vaatii seitsemän kertaa enemmän maata kasvisravinnolta.

Tarkoitan tällä myös sitä, ettei eläimiä tarvitsisi lisäännyttää tapettavaksi niin paljon, jos ihmiset siirtyisivät enemmän terveellisempään kasvisravintoon.

Metsästys viihteenä ja huvina on täysin ymmärtämätön asia. On käsittämätöntä, miksi eläimen tappaminen tuottaa joillekin suunnatonta mielihyvää ja nautintoa, lasken sen sairaaksi nautinnoksi. Harvassa ovat ne muut eläimet, jotka tappavat vain tappamisen ilosta, eivät elämisensä ehtona.

Toisaalta ymmärrän täysin sen, että peura- ja hirvikantaamme on pakko supistaa liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi, mutta sen tekevätkin ammattimaiset metsästysseurametsästäjät pakonkin sanelemana.

Asia johon tässä yhteydessä ei voi olla puuttumatta on turkistarhaus ja nimenomaan siksi, että se on moraalisesti arveluttava elinkeinona. Se on sivistysvaltiolle häpeäksi siksi, että eläimen on kuoltava ainoastaan nahkansa takia ja sekin menee ihmisen kosmeettisiin tarkoituksiin turhuuden markkinoille.

Tarhaaja kirjoitteli lehdessä, että "häkki on kuin eläimen koti, jossa se viihtyy kuin ihminen kerrostalokopperossaan". Hän jätti mainitsematta, että pitääkö ihmisen pelätä nahanmenetystä, onko ihmisen ovi lukossa, voiko valita ruokansa, onko vapaa jne.?

Olemme yksi Euroopan maa, joka ei edes harkitse tarhauksen lopettamista ja olemme se maa, jossa tuotetaan suurin osa maailman ketunnahoista.

Olisiko ihmisen syytä ajatella muitakin vaihtoehtoja kun pyrkiä korkeaan elintasoon tarhattujen ja monien muidenkin eläinten elämän kustannuksella?

Kirjoittaja on arkijärkeilyyn
erikoistuva alastarolainen.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hullua
"Tarhaaja kirjoitteli lehdessä, että "häkki on kuin eläimen koti, jossa se viihtyy kuin ihminen kerrostalokopperossaan"."

Joo, kuvitellaanpa vaikka parin neliön kokoinen häkki, jossa ihminen kyyhöttäisi 24/7 ilman muita ihmiskontakteja kuin viereisen häkin asukki, ja josta ei koskaan pääsisi pois, edes oikomaan jäseniään. Tarpeet tehtäisiin verkkolattian läpi. Kyllä olisi järjen lähtö tiedossa hyvinkin nopeasti.

Että sellaista "viihtyisää kerrostaloasumista"...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hullua
Eihän toi paljoa poikkea tämän päivän vanhustenhoidosta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijan kolumni