Maanantai 21.8.2017Soini, Veini

Merellä tuulee aina

LUKIJAN

KOLUMNI

Mikael Miikkola

Jos kirkonmiesten ammattitaudiksi mainitaan hengenahdistus, niin merimiehillä se on prostata. Sillä merellä tuulee aina. Jos ei muuten, niin aluksen liikkeen aiheuttamana vauhtituulena. Suojaisinta on peräkannella. Tosin siellä kiusaavat mahdolliset pakokaasut.

Maakravutkin tuntevat amiraali Beaufortin. Ei ole harvinaista että nainen pienessä paatissa ja merenkäynnissä kysyy kippariltaan: ”Montako pallia?” Tällä tarkoittaen tietenkin tuulen voimakkuutta.

Entisaikaan tuulen voimakkuus määritettiin lonkalta kyseisessä säässä käytetyn purjepinnan mukaan. Kuten prammipurjetuuli, märssypurjetuuli tai pohjakreivituuli.

Vuonna 1805 amiraali Beaufort ehdotti, että laaditaan taulukko, joka perustui sen aikaisen linjalaivan eri tuulissa tiukasti vastahankaan purjehdittaessa tarvitsemaan purjepintaan.

Se oli kokemukseen perustuva käpälätuntuma-asteikko 0–12, jota on vaikea nivoa nykyiseen metriä sekunnissa -järjestelmään. Maakravuille myrsky on viisi ballia ja kunnon ”skönelle” puolimyrsky 8–9 ballia.

Merkityksellisempää ovat sitä vastoin tuulen ja veden vapaan pinnan pituuden yhteisvaikutus, eli aallokko, sen kestoaika, kuormitus ja veden syvyys.

Raivoavalla merellä on kaksi näköharhaa. Koska horisonttitaso ei näy, aaltojen korkeus ja jyrkkyys arvioidaan jopa 2,5-kertaiseksi. Vesi ei myöskään liiku. Aallokko on näennäistä, kuten viljapellon lainehdinta.

Kokemusperäinen aallokkoasteikko on 0–9. Harvoin aalto ylittää 18 metriä. Kun tuulen vapaa pyyhkäisypinta on liki sata kilometriä, on aalto korkeimmillaan.

Estonian upotessa 28.9.1994 Itämerellä noin kello yksi, tuuli lounaasta ja sen nopeus oli 18–20 metriä sekunnissa. Onnettomuushetkellä aallon korkeus oli runsaat neljä metriä. Tuulen pyyhkäisypituus oli satoja kilometrejä. Siksi aallot olivat jyrkkiä ja kuormittivat laivaa.

Suomen merialueen korkeimmat aallot ovat olleet juuri Pohjois-Itämerellä ja jopa 14 metriä.

Melkein jokaisen laivaston merimiesten asuissa on tuulisiakin muistoja amiraali Nelsonista. Lakin musta nauha periytyy hänen hautajaistensa surunauhasta. Musta solmuke, pamppu on samasta tilaisuudesta. Merimieskauluksen kolme nauhaa kuvaavat amiraali Nelsonin kolmea suurta meritaisteluvoittoa: Abukir, Kööpenhamina ja Trafalgar.

Huivia käytettiin ylös niskaan käännettynä tuulta vastaan. Merimiehillä oli tuolloin myös edestä kaksinkertaiset luukkuhousut suojaamassa eturauhatonta.

"Ne kko meril seilava, ne mertte vaarat tiätävä!" Merituultenkin murjoma merisankari Nelson oli raihnainen, silmä- ja käsipuoli sekä vammainen. Lisäksi hänellä oli keripukki, keltakuume ja tuon tuostakin meritauti.

Silti Nelson oli lippulaivallaan Victoryllä innostava ja pidetty päällikkö. Hänessä yhdistyivät taito, rohkeus sekä kylmäverisyys. Nelson oli ihminen isolla iillä, kateuden ja pikkumaisuuksien yläpuolella.

Nykyisissä maailmantalouden tuulissa ja turbulensseissa häneen kannattaisi maalla häärivien kippareidenkin samaistua.

Sotilaspolitiikan rauhattomuutta siunailevien on syytä pitää mielessä varsinaissuomalaisten rauhoittava meriviisaus: ”Itätuul mene yässeks ämmäns viäre”

Kirjoittaja on turkulainen veteraanikomentajakapteeni.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hauska juttu
Hauskastihan se Mikko setä kirjoittaa, mutta kovin on pitkä asinsiltansa aina näihin päiväpottaviin poliittisiiin asetelmiin, joten eiköhän se olis parempi jättää se osa pois, niin kirjoitus pysyisi paremmin kokonaisuutena.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.