Lauantai 28.5.2016Alma

Perheen pää?

Leena Kytömäki
Miehen asema perheessä on ollut harvinaisen paljon esillä. Sysäyksen antoi Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtajan mielipidekirjoitus. Hän kertoi erään miehen kysyneen, mitä tehdä, kun vaimolle koirakin on tärkeämpi. kolumni "Miehiä tulee ja menee, mutta ystävättäret pysyvät!" oli lisännyt Vaarasen huolta miehistä, jotka joutuvat kotona naisten jyräämiksi ja joista naiset puhuvat kuin typeryksistä tai vallattomista lapsista.

Miehen asema perheessä on ollut harvinaisen paljon esillä. Sysäyksen antoi Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtajan mielipidekirjoitus. Hän kertoi erään miehen kysyneen, mitä tehdä, kun vaimolle koirakin on tärkeämpi. kolumni "Miehiä tulee ja menee, mutta ystävättäret pysyvät!" oli lisännyt Vaarasen huolta miehistä, jotka joutuvat kotona naisten jyräämiksi ja joista naiset puhuvat kuin typeryksistä tai vallattomista lapsista.

Mieleen tuli parin vuoden takainen uutisotsikko "Mies voi kuolla nalkutukseen". Uutinen kertoi Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksen todistaneen, että vaimon nalkutus kolminkertaisti miehen riskin kuolla ennenaikaisesti. Vaimon terveyteen ei miehen mäkätys juuri vaikuttanut.

Aiempien tutkimusten mukaan huonot ihmissuhteet vaikuttavat erityisesti sydänterveyteen. Miehillä sydänystäviä on vähemmän kuin naisilla, jos lainkaan. Lapin yliopiston taannoisen väitöstutkimuksen mukaan lähes jokainen mies oli myös kokenut sukupuolisyrjintää.

Piti katsoa verbejä jankuttaa, jäkättää, kitistä, känistä, motkottaa, murahtaa, mäkättää ja nalkuttaa. Keitä ovat subjektit? Monet esimerkit olivat – diplomaattisesti? – subjektittomia: "Älä viitsi aina motkottaa samasta asiasta!" "Murahti jotakin vastaukseksi." "Älä mäkätä!" Mutta sekä nalkuttaja että jankuttaja oli kuin olikin vaimo: "Vaimo nalkuttaa juomisesta." "Joka asiasta vaimo on jankuttamassa." Myöhästymisestä jäkätti opettaja; känisijä ja kitisijä oli lapsi.

Piti katsoa verbejä jankuttaa, jäkättää, kitistä, känistä, motkottaa, murahtaa, mäkättää ja nalkuttaa. Keitä ovat subjektit? Monet esimerkit olivat – diplomaattisesti? – subjektittomia: "Älä viitsi aina motkottaa samasta asiasta!" "Murahti jotakin vastaukseksi." "Älä mäkätä!" Mutta sekä nalkuttaja että jankuttaja oli kuin olikin vaimo: "Vaimo nalkuttaa juomisesta." "Joka asiasta vaimo on jankuttamassa." Myöhästymisestä jäkätti opettaja; känisijä ja kitisijä oli lapsi.

Lehtiotsikko "Suomalaisisät ovat kuin miespuolisia äitejä" pysäytti. Pitkä kirjoitus esitteli mamu-miesten käsityksiä Suomesta. Yleinen käsitys oli, että täällä miehen perherooli on suunnilleen sama kuin naisen, mikä monissa kulttuureissa on harvinaista, usein mahdotontakin.

Useimmat Suomen perheiden sukupuolirooleja pohtineista asiantuntijoista kuitenkin katsovat, että miesten ja poikien tilanne ja asema kotona kaipaavat parantamista. Jo koulussa joka toinen poika voi huonosti.

Tutkimusten mukaan Suomen naiset ovatkin miehiä onnellisempia. Perheenisän tienaamaa euroa tosin vastaa äidin 62,5 senttiä. Suomen äitejä ehkä lohduttaa Naisten Pankin tieto, jonka mukaan koko maailman naiset tekevät kaikesta työstä 66 prosenttia ja saavat palkoista 10 prosenttia.

Ihan tyytyväisiä eivät Suomenkaan naiset ole. Kirjoituksiin miesten väheksynnästä tulvi vastineita, joissa korostui erityisesti naisten päävastuu kotona. Naisvalitus on keino purkaa kotitöiden epätasa-arvoisen jakautumisen aiheuttamaa pahaa oloa.

Tästä tekstilajista tekeillä olevaa tutkimusta esittelivät Feministien vuoro -blogissa neljä Jyväskylän yliopiston tutkijaa. Heitä vastaan ei ollut tullut termiä miesvalitus. Tutkijoiden mukaan naisen vastuulle jää usein myös tunnetyö eli parisuhteen hoitaminen.

Kotitöiden jakoa käsittelevissä kirjoituksissa esiintyi myös termi metatyö. Se merkitsee kotitöiden suunnittelua ja vastuuta niiden teettämisestä. Metatyöhönkin pitäisi miesten osallistua, muuten nainen on aina tehtävien jakaja, siis työnjohtaja. Siitä taas voi seurata nalkuttajan rooli, joskus kohtalokkain seurauksin. Pelissähän on elämä ja sen laatu – puolin ja toisin.

leena.kytomaki@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen dosentti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.