Sunnuntai 26.6.2016Jorma, Jarmo, Jere, Jeremias, Jarkko, Jarno

Hennosti väräjävä todellisuutemme

Esko Valtaoja

Fysiikan lehtorimme Pertti Ketolainen ryntäsi innosta täristen luentosaliin. ”Nyt ne on löydetty, gravitaatioaallot!” Me vuoden 1969 approbaturkurssilaiset nyökyttelimme tyytyväisinä. Tiede rynni eteenpäin, ja me olimme kuvioissa mukana.

Kokeellisen gravitaatiotutkimuksen pioneeri Joseph Weber tutkimusryhmineen oli kuitenkin erehtynyt. Kesti vielä melkein puoli vuosisataa, ennen kuin aika-avaruuden lähes käsittämättömän pieni väreily havaittiin LIGO-laitteistolla 14. 9. vuonna 2015. Kauan aikaa sitten kaukaisessa galaksissa kaksi mustaa aukkoa törmäsi toisiinsa, ja 1,3 miljardia vuotta myöhemmin avaruuden aaltoilu saavutti lopulta meidätkin.

Olemme tottuneet ajattelemaan Maan vetovoimaa mahtavana, kaikkialla läsnä olevana ilmiönä, jonka syleilystä ei eroon pääse. Mutta itse asiassa gravitaatio on tavattoman heikko rääpälevoima. Se on helppo huomata järjestämällä pikku matsi. Kehän toisessa nurkassa on koko maapallo, toisessa sinä ja honkkelikoipesi. Koukista jalkojasi ja hypähdä ilmaan. Onneksi olkoon, voitit juuri lihasvoimallasi hetkeksi Maan koko vetovoiman, kuuden kvadriljoonan kilon yhteisen ponnistuksen.

Eipä kumma, että gravitaatioaaltojen havaitseminen kesti niin kauan. Aika-avaruus on miljoonia triljoonia kertaa lujempaa tavaraa kuin teräs; se ei vähästä taivu eikä tärise. Vaikka jokainen meistä synnyttää gravitaatioaaltoja sormiaan napsauttaessaan, vain törmäilevät mustat aukot saavat avaruuden aaltoilemaan nykyisellä tekniikallamme havaittavasti.

Tutkijat ympäri maailmaa riemuitsivat. Sata vuotta kestänyt jahti oli nyt lopultakin päättynyt, gravitaatioaallot oli havaittu. Mutta jokainen minulta löytöön kommentteja pyytänyt toimittaja halusi myös tietää, miten havainto vaikuttaa arkeemme. Mitä hyötyä siitä on?

Lyhyellä tähtäimellä ei niin mitään. Gravitaatioaaltojen suora havaitseminen oli piste iin päälle suhteellisuusteorian kokeellisessa vahvistamisessa, mutta samaisen teorian turvin erinomaisen tarkasti toimivat GPS-paikantimemme riittävät jo yksinään osoittamaan, että Albert Einstein oli oikeassa vuonna 1916. Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija on enää epäillyt suhteellisuusteorian paikkansapitävyyttä. Vielä paremman teorian tarjoajista sen sijaan ei ole ollut puutetta.

Meillä on vain kaksi luotettavaa kuvausta todellisuudesta, kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria. Higgsin bosonin ja gravitaatioaaltojen löytämisen jälkeen kummankin viimeinen puuttuva palanen on paikallaan. Nyt on hyvä jatkaa kohti niitä yhdistävää kaiken teoriaa, vielä parempaa ja tarkempaa maailmanselitystä. Kvanttifysiikka johdatti meidät elektroniikkaan, suhteellisuusteoria atomivoimaan.

Pohjimmiltaan tieteen päämääränä ei kuitenkaan ole hyöty, vaan ymmärrys. ”Tämä suuri maailma on kuvastin, johon meidän on katsottava oppiaksemme tuntemaan itsemme oikeasta näkökulmasta”, kirjoitti Michel de Montaigne esseissään yli neljäsataa vuotta sitten. Totuus ei löydy ihmisen sisältä vaan ulkoa, tutkimalla meidät synnyttänyttä maailmaa.

Yhtä käytännön vaikutusta aloimme kuitenkin ennakoida Tuorlan kaikkitietävässä kahvipöydässä. Nyt kun gravitaatiosäteily on havaittu, voiko gravitaatioyliherkkyys enää olla kaukana? Ryhdyimme oitis suunnittelemaan siltä suojaavia rannekkeita. Yliopistoissahan pitää nykyisin osata tuotteistaa ja kaupallistaa tiedettä.

valtaoja@utu.fi

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.