Maanantai 29.8.2016Iines, Iina, Inari

Tolkutonta historiaa

Kirsi Vainio-Korhonen

Kun puhelin keksittiin, kaikki olivat huolissaan kirjallisen kulttuurin kuolemasta. Ihmiset vain puhua pajattivat puhelimessa eikä tulevaisuuden historiantutkijoille jäisi kirjeiden tai päiväkirjojen kaltaista mehukasta pengottavaa.

Kun itse opiskelin historiaa 1980-luvulla, presidenttikään ei enää lähettänyt myllykirjeitä ympäriinsä. Visioimme silloin, että puhelinajan historia kirjoitettaisiin asiakirjojen puuttuessa kaatopaikkojamme hajoamatonta muoviroskaa tonkimalla.

Kännyköiden yleistyessä huoli nosti taas päätään. Nuoret vain näpyttivät tekstiviestejä. Pelättiin, että sivilisaatiomme katoaisi olemattomiin, kun bittiavaruudesta ei jäänyt mitään näkyviä jälkiä. Keksivätpä jotkut arkistot kannustaa nuoria kirjoittamaan viestejään muistiin pieniin vihkoihin, jotta arjestamme jäisi edes jotain muistoja jälkipolville.

Nyt netti ja some ovat kuitenkin muuttaneet kaiken. Kaikki internetiin talletettu jatkaa elämäänsä eri muodoissa ja voi kokea monenlaisia, myös epämiellyttäviä ylösnousemuksia. Some-kirjoittelu puolestaan tulee tarjoamaan tulevaisuuden historiantutkijoille ennen kokemattoman kurkistusikkunan nykyihmisen mielen syövereihin.

Koskaan aikaisemmin laajat kansanjoukot eivät ole kyenneet kommunikoimaan näin nopeasti, laajasti ja pidäkkeettömästi. Tietokoneen näppäimistölle painelemamme ajatukset leviävät sekunnin murto-osassa ympäriinsä ja jäävät elämään internetin sokkeloihin.

Mutta mitä sosiaalinen media tulee kertomaan ajastamme tulevaisuuden historiantutkijoille? Pitääkö pelätä, että se tulee tarjoamaan meistä suorastaan tolkuttoman kuvan? Vai ovatko suomalaiset sitä, miltä sosiaalisessa mediassa usein näyttävät?

Historiantutkimus perustuu pääasiassa kirjoitettuun lähdeaineistoon. Vielä pari sataa vuotta sitten valtaosa suomalaisista ei osannut kirjoittaa eikä tätä taitoa edes haluttu rahvaalle opettaa. Tavallinen kansa ei siten kyennyt itse tuottamaan kirjallista aineistoa omasta elämästään tulevien tutkijoiden tarpeisiin.

Viimeistään kansakoulu opetti kuitenkin kaikki tarttumaan kynään. Historiantutkijat pääsivät lukemaan näiden ponnistusten hedelmiä, kun suomalaisten kokemukset talvi- ja jatkosodassa alkoivat kiinnostaa. Varovastikin arvioituna rintaman ja kotirintaman välillä lähettiin satoja miljoonia yksityiskirjeitä. Nyt ne todistavat sota-ajan pienistä onnen hetkistä, arjen raskaudesta, kaipuusta, surusta ja kuolemasta.

Vanhoja päiväkirjoja ja kirjeitä työkseen lukevat historiatutkijat miettivät usein, miten paljon menneisyyden ihmiset kaunistelivat teksteissään tekemisiään. Tulevaisuudessa tämä ei kuitenkaan liene ongelma, sillä nykyisen some-kirjoittelun kaltaista paljasta häpeämättömyyttä ei taida löytyä edes Casanovan kirjeenvaihdosta.

Some-viestien määrää ei liene laskettu, mutta uskon, että historiantutkijoilla tulee olemaan niissä käytettävissään sotakirjeisiin verrattavissa oleva tietomassa. Kun tulevaisuudessa kirjoitetaan satavuotiaan Suomen historiaa, mitä nettijäämistöstämme piirtyy näkyviin suuren juhlavuoden kynnyksellä. Vihan, panettelun, solvausten ja uhkailujen kyllästämä kansakunta?

kirvai@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Median valtaus
Niin, aikanaan koulussa jo opin historiasta että se mitä luemme menneistä ajoista, kertoo voittajien historiasta. Nyt maailmassa kuitenki edelleen käydään, sotia mutta niistä ei kukaan kerro mitään. Tarkoitan että nyt jos koskaan on välineet asioiden esiin tuomiseen. Tietovirran hallitseminen on mennyt kaupalliseksi joten asian tärkeys ei enää ole mikään kriteeri, paitsi kaupallisessa mielessä. Totuus tuntuu myös olevan jotain sellaista jota vältellään ja siitä kerrotaan hyvin yksipuolinen ja vääristynyt versio. Suomessa vallitsee vahva media sensuuri. Se on paljon vahvempi kuin koskaan ennen. Joku voisi väittää jotain muuta, mutta se olisi minulle kuin lottovoitto jos niin kävisi. Veikkaan kuitenkin ettei tätä tapahdu. Mediamogulit nimittäin estävät kaiken joka toisi esiin todelliset valtarakenteet, on se niin 'mageeta' tuon valtikan pitäminen. 2000 luvun historia lienee mediavoittajien historiaa. Esimerkkinä menee tuo naapurimme idässä. Siellähän kirjoitetaan historiaa sananmukaisesti uusiksi monilta osin. Suomen osalle tulee myös tämä vaihe, tuntuuko uskomattomalta? Niin minustakin. Mutta sen perusteella mitä olen saanut selville ovat jopa humoristisen banaalit seikat: Virallinen totuus, Poliittinen totuus, Media totuus ja Ehdoton totuus.
Nyt jos koskaan tärkeitä seikkoja piilotellaan entistä kiivaammin, koska pienikin lipsahdus näky netissä heti.
Historiasta löytyy hyvin ikäviä todisteita siitä kun joku on alkanut kaivamaan näitä totuuksia samaan medialaatikkoon. Eli palaamme tässä jälleen todellisen vallan julkaisemiseen siitä, kuka teki mitä.
Kaikki tämä jää ns. populaari lööppien ja otsikoiden alle.
Valta sokaisee, just juu, median totuuden.

Tolkutonta, olen samaa mieltä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
historian tolkuttomuus
"Tolkutonta historiaa"

Niinpä. Kansan syvät rivit ovat somen ansiosta tuoneet esiin oman näkemyksensä viime vuosien todellisuudesta. Onko yllättävää, että se poikkeaa "virallisesta" todellisuuskuvasta? On aika naiivia kuvitella, etteikö näin olisi ollut myös menneinä vuosisatoina. Onhan se jo "läpinäkyvyydenkin" kannalta parempi, että kaikkien ääni kuuluu. Eikös se liity jollain lailla demokraattiseen hallintojärjestelmään?
Miltähän esim Pohjois- ja Etelä-Amerikan historia näyttäisi kantaväestön kirjoittamana? Entäpä Australian? Afrikan?
Eiväthän ne vihapuheetkaan tyhjästä ole syntyneet!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Millainen johto, sellainen yhteiskunta
Puolueeton historiantutkija tietää, että historiaa on kirjoitettu voittajien ja johtajien näkökulmasta, joka on vähintäänkin puolueellinen. Kansan ääni ei ole kuulunut ja sen kapinat on helposti murskattu.

Somen myötä tulevat salat julki, lopultakin. Enää ei voida hurskastella ja pitää julkisivua vain päättäjien ja heidän vasalliensa ehdoilla. Koko julkaisutoimi on rakennemuutoksessa. Mitä suurempi ero "virallisen" näkemyksen ja tosiasiallisen tilanteen välillä, sitä suurempi vaje demokratiassa. Auktoriteettien romahdettua kansaa ei voi enää "opettaa".

Kun esim. maan johdossa ei ole koko maan etua katsovia valtiomiesmäisiä vastuunkantajia, vaan opportunistisesti omaa etuaan ja uraansa ajavia, peräti helppoheikkimäisiä pelkureita, on kansan luottamus heihin heikoilla. Kuten on nähty, muualla esim. pakolaiskriisiä hoidetaan jo eri maiden toimesta aivan itsenäisesti, täällä odotetaan jotain "lupaa" jostain muualta. Nostetaan korkeaa palkkaa ja pidetään "asemaa", mutta ei uskalleta toimia. Kansa joutuu ottamaan lain omiin käsiinsä. Kekkonen ei olisi tällaista katsellut.

Luulisi historiantutkijan näkevän syvemmälle syihin eikä menevän pinnallisesti kansan syyllistämisen tekopyhälle tielle. Demokratiassa jokaisen mielipide on arvokas eikä ikäviä asioita voi lakaista maton alle.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Millainen johto, sellainen yhteiskunta
Netistä löytyy tosiaan myös paljon asiallista. Kaikkina aikoina on ollut mielipiteitä - viisaita ja typeriä - ja kuohuntaa. Riippuu ihan täysin näkökulmasta miten asioita tarkastelee. Somen ja netin hienous on siinä, että kaikki äänet pääsevät kuuluviin, ja että periaatteessa jokainen viesti, jokainen bloggaus, jokainen tykkäys ja jokainen kommenttin on samanarvoinen riippumatta siitä kuka sen lähettää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Totuus vai tehtävä
Edellä olevat kommentit luettuani jäin miettimään tätä:

Kommenteissa esitetään, että some-kirjoittelun "viha, panettelu, solvaukset ja uhkailut" ovat totuus, joka on aiemmin sivuutettu, koska valtaapitävät eivät ole sallineet totuuden esilläoloa.

Kommentoijat eivät ilmeisesti itse koe some-kommenttejaan vihana, panetteluna, solvauksina ja uhkailuina. He ilmeisesti kokevat, että vihdoin totuus tulee julki.

Some-kommenttien sanat mielletään merkityksiltään hyvin eri tavoin: toisille ne ovat totuus, toisille ne ovat uhkailua ja vihaa.

On vaikea ymmärtää, että toiseen ihmiseen kohdistuvia väkivaltaisia tekoja kuvaavat sanat tulisi ymmärtää totuutena, mutta ei lainkaan uhkailuna.

On vaikea ymmärtää, että toiseen ihmiseen kohdistetut halventavat sanat tulisi ymmärtää totuutena, mutta ei lainkaan solvauksina ja panetteluna.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.