Torstai 25.8.2016Loviisa

Ei tässä näin pitänyt käydä

Ari Niemi

Dublinin sopimuksella on torstaina juhlapäivä. Sen paranneltu versio, Dublin II, näki päivänvalon 13 vuotta sitten.

Euroopan unionilla on tapana nimetä tärkeitä sopimuksiaan niiden neuvottelu- tai allekirjoituspaikkakuntien mukaan. On Lissabonia, Nizzaa, Maastrichtia, Kööpenhaminaa ja tietenkin Roomaa. Vaan ei Helsinkiä eikä Turkua. Tampere korvattiin Haagilla.

Dublinin sopimus sanelee, että turvapaikkahakemukset on käsiteltävä siinä EU-maassa, johon turvapaikanhakija ensiksi saapuu. Tavoitteena on estää tulijoiden palauttelu maasta toiseen ja estää järjestelmän väärinkäyttö, jos yksi henkilö esittää useampia turvapaikkahakemuksia. Tarvittaessa hakijat kuitenkin passitetaan maahan, jossa hakemus on ensiksi esitetty.

Vielä muutama kuukausi sitten Suomi kovisteli Kreikkaa ja Italiaa siitä, etteivät ne kunnioita Dublinin sopimusta. Paheksunta oli sinällään aiheellista, sillä Kreikka lakkasi noudattamasta sitä viisi vuotta sitten. Alkuun saamattomuudesta, myöhemmin siksi, että maahantulojärjestelmä sortui turvapaikanhakijavirran alle.

Virallinen Suomi vaati, että Kreikan ja Italian hoidettava kapasiteettinsa kuntoon ja noudatettava sopimusta, joka on hyvä ja kohtuullinen.

Vaatimukset ovat vaimenneet sitä mukaa, kun Venäjältä tuleva turvapaikanhakijavirta on kääntynyt Norjan sijasta pohjoisen Suomen raja-asemille. Jos itärajan ylittävien määrä moninkertaistuu, Suomi ei selviä asiasta yksin. Taakkaa on jaettava.

EU on sopinut siirtävänsä Kreikasta ja Italiasta 160 000 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin. Toteutuma on reilut 300. Suomen otsaa kirkastaa, että olemme ottaneet määrästä monin kerroin oman osamme.

Yksi tunnetuimmista sopimuspaikkakunnista on Schengen, 500 asukkaan luxemburgilaiskylä Moselin varrella. Jos kunnan nimeä käytettäisiin, pitäisi puhua Remerschenin sopimuksesta. Tosin kunta julkisuuden innoittamana sittemmin muutti nimensä Schengeniksi.

Vapaan liikkuvuuden takaavaa Schengeniä on pidetty yhtenä EU:n suurimmista saavutuksista. Suomi on toistuvasti vaatinut, että sopimuksesta on pidettävä kiinni.

Kun ulkorajojen yli virtaa turvapaikanhakijoita, jäsenmaat ovat pystyttäneet vartiokoppeja sisärajoille. Se on sopimuksen mukaan väliaikaisesti mahdollista.

Muun muassa Ruotsin ja Tanskan välistä rajaa valvotaan – ei välttämättä ihan väliaikaisesti. Sisärajavalvonta ei ole Suomellekaan enää vastenmielistä.

Joulukuussa Euroopan komissio esitti yhteisten raja- ja merivalvontajoukkojen perustamista ja rajavalvontavirasto Frontexin korvaamista tehokkaammalla yksiköllä. Uudet joukot voisivat rientää jäsenmaan avuksi vastoin vastaanottajan tahtoa.

EU:n toimivallan lisäys on joillekin EU-maille liikaa. Ainakin asiasta pitäisi päättää jäsenmaiden määräenemmistöllä.

Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä suopeammin Suomi ehdotukseen suhtautuu. Sisäministeri (kok) mukaan Suomea ei tarvitse pakottaa apua pyytämään (TS 10.2.).

Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä suopeammin Suomi ehdotukseen suhtautuu. Sisäministeri (kok) mukaan Suomea ei tarvitse pakottaa apua pyytämään (TS 10.2.).

Reilut 1 300 kilometriä itärajaa auttaa muistuttamaan EU:n yhteisvastuusta. Enää ei Kreikankaan tukeminen niin pahalta tunnu.

Seuraavaksi pohditaan, pitäisikö Suomen sittenkin osallistua euroalueen yhteiseen talletussuojaan. Vaikka eihän Suomen pankeille voi mitään sattua. Eikä itärajan yli tule pakolaisvirtoja.

ari.niemi@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.