Tiistai 31.5.2016Helka, Helga

Mitä koulun historia on?

Kirsi Vainio-Korhonen

Suomalaisten lukioiden opetussuunnitelmat on päivitetty ja astuvat voimaan elokuussa 2016. Myös lukion historianopetus uudistuu. Pakollista historianopetusta vähennetään ja Suomen historia tarkoittaa käytännössä maamme uusinta historiaa autonomian ajan lopulta nykypäivään.

Uutta opetussuunnitelmaa mukaillen jokaisen lukion suorittajan tulee tuntea itsenäisen Suomen historian keskeiset muutosprosessit ja kehityslinjat. Keskeisintä opetettavaa aineista on Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen ja etenkin sotahistoria.

Lukiossa vapaaehtoista Suomen vanhempaa historiaa opetetaan edelleen 1800-luvulta peräisin olevin konseptein. Itse asiassa samat teemat löytyvät jo Suomen historian professori 1800-luvulla ilmestyneestä teoksesta .

Lukiossa vapaaehtoista Suomen vanhempaa historiaa opetetaan edelleen 1800-luvulta peräisin olevin konseptein. Itse asiassa samat teemat löytyvät jo Suomen historian professori 1800-luvulla ilmestyneestä teoksesta .

Suomen vanhemman historian kurssissa keskeistä antia ovat kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen keskiajalla, reformaatio, Ruotsin suurvalta-aika ja sääty-yhteiskunta. Samat teemat olivat jo Koskisen teoksen punaisena lankana.

Yrjö Koskisen aikaan kansallisen historian tutkimuksella rakennettiin kansallista identiteettiä, nostettiin esiin valtiollisia kohtalonhetkiä ja kansan vaiheita ohjanneita suurmiehiä, kuninkaita, keisareita, upseereja ja valtiopäiville kokoontunutta poliittista eliittiä. Nykylukion opetussuunnitelmassa tämä linja on edelleen voimissaan.

Sadassaviidessäkymmenessä vuodessa Suomen historia on kuitenkin akateemisessa maailmassa asettunut jo aivan toiseen asentoon. Nykyään Suomen historiaa ovat myös perheiden historia, naisten ja lasten elämä, ihmisten arki, ympäristöhistoria tai vaikkapa tunteiden historia. Uudelle tiedolle olisi selvästi tilausta myös koulujen oppikirjoissa.

Yhteiskunnassamme keskustellaan tällä hetkellä kiivaasti perhe-elämään liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi ehjä ydinperhe on nostettu tässä keskustelussa historialliseksi normiksi.

Perhehistoriaan perehtyminen kuitenkin osoittaa, että ennen perheet olivat meidän mittapuillamme rikkonaisia ja usein hyvinkin monimuotoisia uusperheitä. Kouluhistoriasta tätä tietoa ei kuitenkaan löydä.

Myös kirkollista vihkimistä puolustetaan usein ikivanhana suomalaisena arvona. Harva näyttää kuitenkaan tietävän, että vasta vuonna 1734 papin suorittama vihkimys tuli maassamme. Tätä ennen maallinen laki korosti sitä, että pätevän avioliiton piti olla julkisesti sovittu – ei kirkossa kuulutettu.

Itse kirjoitin joulukuun kolumnissani suomalaisten naisten historiallisesta huivinkäytöstä ja olin todella ällistynyt siitä, miten monelle asia oli uutinen. Osa lukijoista jopa loukkaantui, kun totesin, että vielä sata vuotta sitten suomalaisilla kansannaisilla oli ulkosalla huivit päässä niin pyhänä kuin arkenakin. Epäiltiin, että kolumnisti on kotoisin Pohjanmaan körttiseuduilta kun moista väittää.

Koulun historian opetuksen pitäisi antaa eväitä monipuoliseen kansalaiskeskusteluun etenkin silloin, kun on kysymys suomalaisesta yhteiskunnasta. Jos tunnemme oman maamme historiasta vain valtiolliset vaiheet, sodat ja rauhasopimukset, meillä ei ole eväitä osallistua mielipiteiden vaihtoon esimerkiksi suomalaisesta perheestä, avioliitosta tai naisten asemasta.

kirvai@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Taas se huivi!
Se, mistä hermostuttiin huivikeskustelussa oli vertaaminen muslimihuiveihin, joilla on aivan eri merkitys kuin meillä. Huivi tai huivittomuus ei ole ratkaiseva tekijä Suomen historiassa kuten muslimimaissa ja käytännöt ovat vaihdelleet. Sotkeudutaan kyllä lillukanvarsiin, jos siitä tehdään numero.

Olennaisuudet ovat tärkeitä, ei besserwissermäisyys, joka vie mielenkiinnon itse asiaan. Yhteiskunnan historia on kiinnostavaa, kunhan siitä ei tule tunteilevaa lässytystä ja sensaation hakemista. Menneessä maailmassa ei ollut varaa suhtautua asioihin niin tunteella ja kauhistellen kuin nykytyyli on, kun oli mentävä eteenpäin niin sodan kuin rauhan aikana. Realiteetit olivat aivan erilaisia kuin nyt ja siksi ei asioita voi tarkastella vain nykynäkökulmasta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Taas se huivi!
Mistäs koira älähti? Eihän kirjoittaja verrannut suomalaisen kansannaisen huivia muslimihuiviin eikä tehnyt asiasta "suurta numeroa". Siis ainakaan tässä kirjoituksessa. Hän vain totesi, että tällainenkin varsin yleisesti tunnettu seikka tuntuu olevan monelle suomalaiselle tuntematon ja jopa vastustusta herättävä, kumma kyllä. Esimerkkinä siitä, että historiassa on lukemattomia asioita, joita ei kouluhistoria tunne ja kerro.

Muistan muuten omasta lapsuudestani 60-luvulta, että vielä silloinkin vanhat naiset peittivät päänsä huivilla tai, jos hienoja olivat, hatulla. Äitinikin sukupolvi käytti paljon huivia ja jonkin verran hattua, ilmeisesti muistumana muutaman vuosikymmenen takaisesta ajasta, jolloin naisen pään peittäminen oli vielä normi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Taas se huivi!
"Pipopää", kannattaa ottaa se pipo silmiltä ja lukea niin kirjoitus kuin vastauskin, ennenkuin itse vastaa. Muslimihuivista oli kyse siinä kirjoittajankin mainitsemassa joulukuun kirjoituksessa, jossa aika naiivisti ihmeteltiin suomalaisten suhtautumista muslimihuiveihin ja vedottiin meidän omiin huivikäytäntöihin. Täällä tunnutaan elävän yliopistossakin vain suomalaisessa kuplassa, kun huivikeskustelu on vallalla kaikkialla länsimaisissa demokratioissa varsinkin nyt pakolaiskriisin aikana.

Katseet kannattaa kohdistaa muuallekin maailmaan, kun vaikutuksia arvioidaan. Kuplassa eläminen on toki helppoa, mutta siinä ei nähdä nokkaansa pitemmälle eikä voi esittää yleispäteviä johtopäätöksiä.

Täällä on pikkutytökin käyttäneet huivia jo vanhojen maalaustenkin mukaan pään suojana. Meidän nykykulttuurimme on niin rähmällään kaiken vieraan suhteen, että pakonomaisesti ollaan heti itse valmiina joustamaan ja esittämään, ettei ainakaan itse olla ahdasmielisiä, naurettavuuteen asti. Siitä ei ainakaan kunnioitusta heru muualta, vaan jyrätään entistä pahemmin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Taas se huivi!
Kirsi ja Pipopää ovat oikeassa siinä, että hartaat karjalaismummot maalta käyttivät kyllä 40-luvullakin huivia kirkkoreissuillaan, mutta siihen ei pakottanut kirkko eikä uskonto, vaan kylän vanha tapa ja tarve pään suojauksesta. Viipurissa ja maaseudullakaan nuoremmat emännät ja varsinkaan tytöt eivät huivia yleensä käyttäneet. Tosin navettatöissä kietaistiin usein jonkunlainen huivi pään suojaksi.
Näitä huiveja ei voi verrata muslimihuiveihin, etenkään niqabiin ja burqaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huivi on käyttökelpoinen
Eikä tarvitse mennä tuossa naisten huivin käytössä edes noin kauas. Kyllä sitä huivia on käytetty myöhemminkin, ihan yleisesti. Se oli naisen päähine pitkään ja hyvä sellainen. Vieläkin on kätevää kietaista huivi päähän.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Taas se huivi!
Miten voi keskustella mistään, jos joka keskustelussa pitää ottaa huomioon ja käsitellä keskustelijoiden kaikkea mahdollista historiaa? Sanoin, että TÄSSÄ KIRJOITUKSESSA kirjoittaja ei verrannut huivin käyttöä meillä muslimikulttuuriin eikä tehnyt siitä isoa asiaa. Herra jestas jos aina pitää ottaa mukaan kaikki, mitä kukaan on koskaan sanonut tai kirjoittanut!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Taas se huivi!
Siihen aiempaan huivikirjoitukseensa viittasi alkuperäinen kolumninkirjoittaja ihan itse, ei tarvitse siis muistella. Eli kyllä kirjoittaja ihan TÄSSÄ KESKUSTELUSSA käytännössä yhä palasi siihen aiempaan vertailuunsa ja teki edelleen vertailua.

Kannattaa tosiaan lukea kaikki niin ajatuksella että ymmärtääkin lukemansa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
huivi
Ja helteiselle heinäpellolle päähän laitettiin isohko nenäliina, jonka kulmiin oli solmittu solmut.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Liinanen
Molemmat isoäitini peittivät päänsä liinasella niin ulkona kuin sisälläkin kuolemaansa saakka. Toinen kuoli 1976 ja toinen 1983. Toinen oli uskonnollinen, toinen ei. Huivi oli ehkä merkki siitä, että nainen oli naimisissa. Tämä räyhääminen juuri kuvastaa, että ollaan liian lyhytkatseisia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vanhempi Suomen historia
Sukututkimukseen eläköityessä hurahtaneena kaivoin varastosta vanhat oppikoulun historian muistivihkot esille. Yo vuosimallia 1967. Olin ilahtunut kuinka hienosti opettaja oli rakentanut tuntinsa ja keskeiset asiat tuonut esille. Yhteiskuntaopin tärkeät asiat myös. Mutta 1940-50 - lukujen Suomen historia jäi kertomatta ja sitä tässä paikkailen. Harmi jos vanha historia jää oppimatta!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.