Torstai 24.8.2017Perttu

Uusi strategia ruuan vientiin

Suomi etsii kiivaasti vientituotteita. Uutta Nokiaa odotellessa kannattaa katsoa mitä korissa jo on. Kauppatasetta kun voi korjata myös vähentämällä tuontia ja nostamalla olemassa olevan viennin jalostusastetta.

Ruokasektori aiheuttaa Suomelle liki kolmen miljardin euron vajeen vaihtotaseeseemme joka vuosi. Vaalikaudessa kansantaloudesta valuu ulos 12 miljardia euroa. Pelkästään tappion puolittaminen jättäisi maahan jaettavaa kestävyysvajeen verran neljässä vuodessa. Summa ei ole vähäinen.

Strategioissamme on korostettu pitkään suomalaisen elintarvikkeen puhtautta ja laatua tärkeimpänä kilpailukeinonamme. Uusiin sikaloihin ja navetoihin investoitiin takavuosina satoja miljoonia.

Viljelijät kuuluvat ympäristötuen piiriin, jota on maksettu tiloille miljardeja EU-aikana. Evira tutkii jokaisen jalostamomme kaakelit tarkasti. Silti sianlihaamme viedään keskimäärin kahdella eurolla kilo ulkomaille, mutta maailmalla kasvanutta geenirehulla massatuotettua possua tuodaan tänne kolmella eurolla kilo. Raskas alijäämä kertoo ettemme saa puhtaasta raaka-aineestamme kunnon vientihintaa. Miksi emme?

Ruuan puhtaudesta ja terveydestään kiinnostuneet asiakkaat maailmalla ovat tarkkoja tuotteen alkuperästä. Heille ei mikään ”melkein luomu” kelpaa. Tuotteen pitää olla kansainvälisen standardin mukaista luomua. Näillä markkinoilla meillä olisi kerrankin vahvuuksia. Suomessa kun saadaan keinolannoitetuonnilla EU:n huonoin sato. Sen sijaan meillä on moneen kilpailijaan verrattuna helpompi kasvattaa luomua ja maineemme pohjoisena, kylmänä ja luotettavana maana tukee näiden tuotteiden viennin kannalta myönteistä kuvaa.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi hiljan miten luomumaidontuottajiemme kannattavuus on kaksinkertainen tehomaidon tuottajiin verrattuna. Luomulehmä lypsää saman verran kuin teholehmä, mutta pienemmillä menoilla ja korkeammalla hinnalla. Miksi ei parempi tuloskaan saa viljelijää vaihtamaan suuntaa?

Yksi syy on luomuun kohdistuva huomattava valvonta. Tiloille, joilla ei käytetä vaarallisia kemikaaleja tehdään tarkastus joka vuosi. Osalle kaksi kertaa vuodessa ja EU-tarkastukset päälle. Meidän tilallamme on parhaana vuonna käyty viisi kertaa.

Luomussa vaaditaan tuotekohtaiset varastokirjanpidot kuukausittain ja paljon muuta byrokratiaa, jota ilman muut saavat olla. Torjunta-aineita ja nitraattilannoitteita käyttävät tavanomaiset tilat tutkitaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Noin kymmenesosalta näistä ei ole käyty lainkaan vuoden 1995 jälkeen.

Luomutilat joutuvat vielä maksamaan tarkastuksensa. Tilamme tilittää Eviralle vuosittain noin 1 500 euroa luomutarkastus- ja rekisterimaksuja.

Sama byrokratia ja maksupolitiikka koskee niitä jalostamoita ja kauppoja, jotka tuotteitamme myyvät. Vaaditaanko kaupalta maksua ja erillistarkastuksia, jos se myy reilun kaupan tavaraa? Käsittääkseni ei.

Jos luomua halutaan edistää voitaisiin aloittaa byrokratian purkutalkoista ja miettiä mihin kansallinen maataloustuki kohdistetaan. Se ohjaa tuotantoa huomattavasti.

Lisäksi tarvitaan uusi vientistrategia. Tanskassa luomusta on tehty kansallinen ohjelma, jonka avulla luomun vienti ja kulutus halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Siihen käytetään liki 50 miljoonaa euroa. Tanskassa on otettu tosissaan Suomen maabrändin 2010 esittämä ajatus luomumaasta. Taas kerran muut yrittävät kuoria kerman vahvuuksistamme. Jospa tämä vuosisata tekisi meistä voittajia näissä asioissa.

OSMO RAUHALA
Kirjoittaja on taidemaalari ja maanviljelijä.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Normitalkoot
"...osalle kaksi kertaa vuodessa ja EU-tarkastukset päälle."
"Tilamme tilittää Eviralle vuosittain noin 1500 euroa..."

Kirjoittaja kuvaa hyvin ongelmaa Suomessa: byrokratiaa byrokratian päälle, alalla kuin alalla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Normitalkoot
Kertokaapas miksi luomutiloille tarkastuksia tehdään niin tiheään? Onko tilojen hygeniatasoissa toivomisen varaa? Leviääkö eläimissä salmonella, vai onko havaittu ehec-tartuntoja. Joku järjellinen syy tarkastuksiin on oltava, tuskin vähäisiä resursseja halutaan tuhlata turhaankaan..? Mikä on totuus? Millaisia eroja tarkastuskertomuksissa Eviralla on luomutiloja ja ns. normitiloja vertailtaessa? Pimitetäänkö tietoa tarkoituksellisesti vai halutaanko kuluttajaa johtaa harhaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Helpompi kasvattaa?
Miten ihmeessä luomua olisi Suomessa helpompi kasvattaa. Jos normaaliviljelyn sadot täällä ovatkin EU:n pienimpiä, niin luomusadot ovat sitten vain noin puolet siitä! Varmasti nekin EU;in pienimpiä.

On kylä vaikea uskoa, että "maineemme pohjoisena, kylmänä ja luotettavana maana" erityisesti tukisi jatkossakaan luomuvientiä, jos se tähän asti on "siivittänyt" sitä vain surkeaan n. 10 miiljoonaan. Joka on 0,67% elintarvikeviennistämme. Kun luomupinta-alan osuus on 8,3% - eli tavanomainen elintarvikevientimme "vetää" selvästi paremmin (vaikka hyvin ei sekään).

Tanska tuskin "on otettu tosissaan Suomen maabrändin 2010 esittämä ajatus luomumaasta", joka oli se 50% viljelypinta-alasta. Tanskan kaksinkertaimistavoite on tarkoittaa noin 11-12% osuutta.

Jos Tanska sijoittaa asiaan 50 miljoonaa euroa - Suomessa samaan tarkoitukseen on varattu 60 miljoonaa euroa. Hukkaan heitettyjä rahoja molemmat. Tanskan luomuvienti on suurempi kuin Suomessa, mutta ei mikään rahasampo lopulta sekään. Tanska on perinteisesti ollut maatalousmaa ja maataloustuotteiden viejä. Nykyisin sen ruokavienti on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Siitä 200 miljoonan luomuvienti on vain 1 prosentti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikä on se toinen syy?
Rauhala:

"Luomulehmä lypsää saman verran kuin teholehmä, mutta pienemmillä menoilla ja korkeammalla hinnalla. Miksi ei parempi tuloskaan saa viljelijää vaihtamaan suuntaa?

Yksi syy on luomuun kohdistuva huomattava valvonta."

Mikä on sitten se toinen (tai kolmas jne.) syy? Sille kaupassa kuluttajille olevalla korkeammalle hinnalle?

Oletko kertomassa meille, että te luomumaidon tuottajat lopulta huijaatte luomumaidon ostajia tällä "imagolla", vaikka kustannuksenne ovat vähäisempiä kuin tavanomaisen maidon tuottajilla?

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
luomuhuuhaa 1/2
Rauhala on kuuden muun luomuun hurahtaneen luomuinstituuttilaisen kanssa tehnyt pamfletin nimeltä ”Tutkimuspohjainen ideapaperi: luomutalous tuo uutta kasvua” ja sen läpi kahlaaminen onkin varsinainen viikon vitsi. Siinä mm röyhkeästi vaaditaan, että vaikka nyt jo luomutuotanto saa korotettua maataloustukea, puolet Suomen maataloustuista pitäisi korvamerkitä ainoastaan luomutuotannolle.

Pamflettiin on erilaisista tutkimuksista ja ”tutkimuksista” varsin valikoiden poimittu ne kohdat, jotka vähänkään viittaavat luomun erinomaisuuteen, kuten mm ” Michiganin yliopiston (Badgley et al. 2007) tutkimus osoittaa kehitysmaissa sijaitsevien luomutilojen satomäärien olevan jopa 80 prosenttia tavanomaisia tiloja suurempia. Vastaavia tuloksia sai myös YK:n alainen kenttäkoe yli 50 kehitysmaassa 2007 (IAASTD 2009).” Kun kaikki tietävät, että lähtökohtana näissä kaikissa on täysin alkeelliset ja osaamattomat viljelytavat. Nollatilanteesta on helppo lisätä satojen määrää, mutta kun todellisuudessa luomupelto tuottaa vain puolet tavanomaisen viljelyn sadosta, niin luomun nimissä pitäisi raivata tuplasti peltoa nykyiseen verrattuna eikä tuotannon määrä sittenkään lisääntyisi.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
luomuhuuhaa 2/2
Lisäksi pamfletissa luomun terveellisyyttä korostetaan, kun kuitenkin kaikki laajat metatutkimukset ovat osoittaneet, että luomulla ei ole merkitystä (mm laajalti ympäri maailmaa uutisoitu dr Hanna Tuomiston Oxfordin yliopistossa tekemä tutkimus pari vuotta sitten). Merkityksellistä on maaperän laatu, kasvukauden kosteus- ja lämpötila, maantieteellinen sijainti ym. Luomuinstituutin paperi on täynnä ruusunpunaisten lasien läpi katsottua hölynpölyä ja mielikuvajargonia, jonka toteuttamiseksi halutaan rosvota miljardeja euroja veronmaksajien kukkarosta.

Meillä oli luomua sata vuotta sitten. On järjetöntä palata takaisin samanlaiseen tehottomuuteen. Asiallisten tutkimusten mukaan suomalainen tavallinen ruokatuotanto on aivan yhtä puhdasta ja terveellistä kuin näiden idealististen taivaanrannanmaalareiden luomutuotteet. Jos luomu on sellainen kultakaivos kuin mitä pamfletin kirjoittajat väittävät, se tulee toimeen omillaan ja valloittaa koko maailman ilman euroakaan veronmaksajien tukea.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.