Keskiviikko 28.6.2017Leo

Nyky-Afrikan äitiysterveys kuin 1700-luvun Suomessa

New Yorkissa oli maaliskuussa Yhdistyneiden Kansakuntien naisten asemaa käsittelevä konferenssi, johon osallistui 3 500 delegaattia eri puolilta maailmaa.

Pääteemana oli niin sanottujen vuosituhattavoitteiden toteutuminen: vuosituhannen vaihtuessa maailman johtajat sopivat puolittavansa köyhyyden ja nälän vuoteen 2015 mennessä. Myös tytöt olisi saatava kouluun ja lasten ja äitien kuolleisuus laskuun.

Kokouksessa todettiin, että naisten osalta tavoitteisiin on vielä matkaa. Nykyvauhdilla kestää vuosikymmeniä, ennen kuin Afrikan köyhimmät tytöt voivat suorittaa peruskoulun.

Lapsiavioliitto, raskaus ja väkivallan pelko katkaisevat monen tytön koulutien. Tyttöjen koulutuksella on myös suora yhteys lasten terveyteen. Äidin käymä peruskoulu puolittaa lapsen kuolleisuusriskin. Kehitysmaiden äitien synnytyskuolleisuus on niin ikään 15-kertainen kehittyneisiin maihin verrattuna.

OSALLISTUIN ITSE puhujana kokouksen yhteydessä järjestettyyn Helvi Sipilä-seminaariin, jonka aiheena oli äitiysterveys. Lisäkseni puheenvuoron käyttivät ylilääkäri Dan Apter Väestöliitosta ja lääketieteen tohtori Mtisunge Kachingwe Malawista Afrikasta.

Oma aiheeni käsitteli suomalaisten kätilöiden koulutusta ja suomalaisten naisten lisääntymisterveyttä 1700-luvulla. Kun vertailimme tohtori Kachingwen kanssa 1700-luvun Suomen ja 2000-luvun Malawin synnyttäjien terveydentilaa, havaitsimme, että tunnusluvut ovat samaa luokkaa. Nyky-Malawissa kuolee lähes yhtä paljon naisia synnytyksiin kuin 1700-luvun Suomessa. Jo 1800-luvulla suomalaisten naisten äitiysterveys oli kolme kertaa parempi kuin oman aikamme malawilaisnaisten, siis paljon ennen keisarinleikkausten ja hygieenisten sairaalasynnytysten aikaa.

Ruotsin valtakuntaan kuuluneessa Suomessa panostettiin jo 1700-luvulla synnyttäjien ja vauvojen terveyteen. Valtiovalta pyrki edistämään kätilökoulutusta, rintaruokintaa ja rokotuksia. Yleisön joukossa istunut afrikkalaismies kysyikin, mitä Malawi voisi oppia Suomen synnytysten hoidon historiasta.

KOULUTETUT KÄTILÖT ja neuvolajärjestelmä ovat luonnollinen vastaus, mutta eroihin liittyy myös suuria kulttuurisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. 1700-luvun Suomessa ei tunnettu lapsiavioliittoja. Rippikoulun käyneet talonpoikaistytöt paiskivat kymmenen vuotta piian töitä ja ryhtyivät lapsenhankintaan vasta aikuisina. Suomalaisnaisten keskimääräinen avioitumisikä oli jo varhain 25 vuotta ja esikoinen synnytettiin yleensä häiden jälkeen lähempänä 30 ikävuotta. Keskimääräinen lapsiluku oli viisi.

Malawissa lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat sen sijaan yleisiä ja niihin liittyen tyttöjen koulukäynti vähäistä jopa Afrikan mittapuulla mitattuna. Nykyvauhdilla köyhimmät malawilaistytöt pystyvät käymään peruskoulun loppuun vasta sadan vuoden kuluttua. Puolet heistä on tällä hetkellä luku- ja kirjoitustaidottomia. Kun keskenkasvuiset tytöt synnyttävät, synnytyskuoleman riski on suuri.

Tällaisissa oloissa ei pelkkä terveyspalvelujen lisääminen riitä. Yhdistyneiden Kansakuntien tuore raportti toteaa, että toisen asteen koulutus vähentää 64 prosentilla tyttöjen varhaisia avioliittoja ja 59 prosentilla teiniraskauksia. Koulutettujen tyttöjen keskimääräinen lapsiluku on maailmanlaajuisesti neljä, kun se on kouluttamattomilla tytöillä seitsemän. Malawin tytöt pitäisi siis saada käymään koulunsa loppuun ja sen jälkeen työelämään. Lapsiavioliitoille pitää sanoa ehdoton ei.

KIRSI VAINIO-KORHONEN

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ihan hyviä pointteja mutta
Asun itse Afrikassa, siksi kiinnostaa tämä juttu. Malawi on yllättävän heikossa asemassa jos vertaa sitä muihin naapurimaihin, vaikka ei välttämättä HDIssä ole muita maita huonompi.
Suomessa on aivan varmasti ollut monia nuoria tyttöjä jotka ovat tulleet raskaiksi tahtomattaan, yrittäneet aborttia, ja kuolleet.. Oliko näistä luotettavia tilastoja? Tätä tapahtui varmaan myös 1800-luvulla ja myöhemminkin.
Malawissa ja muissa Afrikan maissa olisi erittäin tarpeellista satsata miesten koulutukseen näissä asioissa. Herkistää kuten se nimi kuuluu... sensitization. He ne määräävät, he haluavat nuoren tytötn vaimoksi ja suuren lapsimäärän näyttääkseen viriiliytensä. Myös miesten takia monet naiset eivät pääse ajoissa synnyttämään. Naista ei yksinkertaisesti arvosteta tarpeeksi, heitä on muutenkin niin paljon. JOs yksi vaimo kuolee, toinen tulee tilalle jos ei ole jo. Mitenkähän tämän saisi Väestöliiton ja muiden järjestöjen ohjelmaan mukaan?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ihan hyviä pointteja mutta
Afrikassa aikaisemmin kiertäneenä yhdyn "Afrikan" milipiteisiin. Sen vielä lisään, että nuoret miehet, siis vapaassa Afrikassa, vikittelevät neitoja niinkuin tapahtuu länsimaissakin. Mutta sitten kun tapahtuu ns. vahinko, mies häviää alta aikayksikön. Selitetään, että ei ole työtä, ei ole rahaa, ei voi solmia aviliittoa. Lapsi jää sitten kokonaan äidin vastuulle, ja riippuu kulttuurista, jääkö äiti yksin vai hyväksyykö perhe äidin ja lapsen. Siinä olisi tosiaan tarpeellinen vientikohde, perhesuunnittelu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.