Joni Pyysalo: Planeettamme riskirajat

Heinäkuisen Alma-tutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen lisäksi ympäristöhuolta on erityisesti herättänyt meriin päätyvä muovijäte.

Kesäkuinen WWF:n raportti kertoi Välimeren mikromuovi- ja muoviroskamäärän kasvavan joka kesä 40 prosenttia yksinomaan turismin takia. Suomessa ja EU:ssa on keskusteltu kertakäyttöisten ostospussien haitallisuudesta ja korvaajista, kuten biohajoavista muovipusseista, pantillisista ostoskoreista, pakettinappuloista ja kestokasseista.

Toimiva jätehuolto ja kierrätys estävät Suomessa valtaosan muovista päätymästä luontoon. Köyhimmissä maissa tilanne voi olla lähes päinvastainen.

Medianäkyvyydestä huolimatta muovijäteongelmaa ei lasketa ihmiskunnan yhdeksään ekologiseen päähaasteeseen, jotka määrittelee Johan Rockströmin tutkijaryhmän vuodesta 2009 lähtien päivitetty julkaisu Planetary Boundaries, laskelma maapallon riskirajoista.

Hyvä yhteenveto löytyy tähtitieteilijä Esko Valtaojan kirjasta Kohti ikuisuutta: ”ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, typen ja fosforin kierto (osana ravinteiden kiertoa), yläilmakehän otsonikato, valtamerten happamoituminen, makean veden käyttö, maankäytön muutokset, ilmakehän pienhiukkaskuorma ja kemiallinen saastuminen.”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Biodiversiteettikato eli eliölajien sukupuuttoon kuoleminen kiihtyy, vaikka – Valtaojaa edelleen lainaten – ”suuri osa maailman biodiversiteetistä on keskittynyt noin kolmellekymmenelle hotspotille, monimuotoisuusalueelle, jotka yhteen laskettuna vievät vain pari prosenttia maapallon pinta-alasta. Niiden suojelemiseen meillä kyllä on varaa – jos vain on tahtoa.”

Typen ja fosforin kierron ongelma on lannoitteiden päätyminen mereen, mikä puhuttaa Suomessa Itämeren rehevöitymisessä ja sinilevämäärissä. Otsonikatoa vastaan suunnattu CFC-yhdisteiden kielto taas on osoittautunut toimivaksi ja toiveikkaaksi esimerkiksi kansainvälisestä yhteisymmärryksestä ja -työstä.

Valtamerten happamoitumisen syy on myös ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi, joka mereen imeytyessä muuttaa sen PH-arvoa. Katastrofiesimerkki ihmisen makean veden käytöstä on maailman neljänneksi suurimman järven, Araljärven kuivuminen.

Maankäytön muutoksilla tarkoitetaan pinta-alaa, jonka ihminen vie luonnolta ja etenkin metsiltä, sekä viljelyalaa, jonka laskelmien mukaan ei tulisi ylittää 15 prosenttia planeettamme maa-alasta.

Ilmakehän pienhiukkaset tappavat vuosittain miljoonia ihmisiä erityisesti köyhimmissä maissa. Suomessa keskustelu on keskittynyt mökkien, kotien ja etenkin saunojen puulämmitykseen. Kemiallisella saastumisella tarkoitetaan raskasmetallien, radioaktiivisten ja muiden haitallisten aineiden ja yhdisteiden määrää ekosysteemissä.

Suomi ei kykene yksin ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Ekologisen vastuun kantamiseksi ja bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijämaana Suomen soisi profiloituvan erityisesti ympäristökysymyksissä.

Kansalaiset tulee kouluttaa yhä harkitsevampaan kuluttamiseen ja kierrättämiseen, ja kertakäyttöiset, ei-biohajoavat muovipussit voi kieltää ja korvata – tuoreen kyselyn mukaan 37 prosenttia suomalaisista kieltäisi kaupan kassalla myytävät muovikassit. Ja edullisempia ja tehokkaampia hiilidioksidia sitovia keksintöjä odotellessa Suomi voisi kunnostautua metsien istuttamisen lähettiläänä.

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tämä lause on totisinta totta:
"Suomi ei kykene yksin ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita".

Kannattaa lähteä perusasiasta: meitä on liikaa, siis ihmisiä maapallolla.
"Ihmisarvo on jakamaton" aina siihen asti, kunnes syötämme jauhomatoja toinen toisillemme.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aikamme öljykriisi
Ilmaston muutos on fakta. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuuotos on pelkkä teoria. Jostain syystä ympäristöalarmistit mielummin puhuvat nykyään ensimmäisestä ja ilmeisesti toivotvat että kuulijat ajattelee jälkimmästä. Valheella on lyhyet jäljet, kuten 70-luvun öljykriisillä. Öljyn piti loppua ennen 90-lukua, ei ole vieläkään loppunut, eikä kukaan enää jaksa edes pelotella loppumisella.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Aikamme öljykriisi
70-luvun öljynporaus- ja käsittelytekniikoilla öljystä olisi tullut jossain vaiheessa pulaa. Apuun on tullut uusia tekniikoita, kuten öljyhiekan jalostus, paremmat porausmenetelmät ja ns. fracking-tekniikka, joka on aika pahamaineinen ympäristön vaurioittamisen puolesta. Näillä on päästy käsiksi aiemmin käyttämättömiin öljyvarantoihin.

Kyynisempi voisi sanoa, että kun on öljy-yhtiöiden rojalteista kyse, niin tekniikka kyllä kehittyy ja ongelmat ratkotaan.. Kunpa ilmastonmuutoksen estämisen kanssa päästäisiin samaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ravinteet: meret ja järvet
Sen verran huomauttaisin, että ravinteiden ensisijainen vaikutus tapahtuu järvissä ja joissa, ja vasta toissijaisesti meressä. Suurin osa maailman meristä ei ole moksiskaan ravinnekuormituksista. Itämeri on poikkeuksellisen herkkä mataluutensa takia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.