Markku
Jokisipilä:
Historiansa
raskauttama
Eurooppa

Suuressa itälaajenemisessa vuonna 2004 Euroopan unioni sai 10 uutta jäsenvaltiota, joista seitsemän oli entisiä itäblokin kommunistimaita. Vallitseva uskomus unionin vanhoissa jäsenvaltioissa oli, että unioniin päästyään nämä maat nopeasti muuttuisivat ilmapiiriltään ja aatemaailmaltaan länsieurooppalaisten valtioiden kaltaisiksi.

Nyt runsaat 14 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näin ei tapahtunut. Vuosi 2004 muutti Euroopan unionia peruuttamattomalla tavalla tuoden sen sisään itä–länsi-jakoviivan, joka näkyy niin taloudessa, politiikassa kuin kulttuurissakin. Viimeksi näin kävi juhannuksena, kun Visegrad-ryhmä eli Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia kieltäytyivät Saksan kansleri Angela Merkelin kutsusta siirtolaiskysymystä käsittelevään kokoukseen.

Läntinen EU on syyttänyt näitä maita erityisesti turvapaikanhakijoiden taakanjakoa koskevassa kysymyksessä vastuunpakoilusta, kylmäsydämisyydestä, populismista ja rasismistakin. Osa samaa ongelmavyyhteä on Puolan ja Unkarin länsieurooppalaisittain arveluttavalta vaikuttava oikeusvaltiokehitys sekä liukuminen kohti autoritaarisuutta.

Visegrad-maiden kapinointia ei kuitenkaan kannata ohittaa pelkkänä politikointina ja demokraattisena keskenkasvuisuutena, varsinkaan, kun viime aikoina niiden linja on alkanut saada yhä enemmän ymmärtäjiä myös lännessä. Vaikka monet unkarilaisten, puolalaisten ja kumppanien puheista ovatkin pullistelua, on joukossa myös sellaisia aitoja huolenaiheita, joiden ratkaiseminen tulee olemaan keskeistä EU:n tulevaisuuden kannalta.

Entisillä kommunistimailla on täysin erilainen historiallinen kokemus kuin Länsi-Euroopalla. Kun Länsi-Euroopassa suurimmat historialliset kauhukuvat liittyvät Adolf Hitleriin, natsismiin, keskitysleireihin ja tuhoamissotaan, itäpuolella näitä paikkoja kollektiivisessa muistissa miehittävät Josif Stalin, kommunismi, Neuvostoliitto ja Gulag.

Lännessä suuri vapautumisen vuosi on 1945, joka merkitsi natsimiehityksen loppua sekä ennennäkemätöntä vaurautta luoneen rauhankauden alkua. Itäblokin maissa sama koettiin vasta 1989–1991, jolloin ne saivat takaisin itsenäisyytensä oltuaan yli neljän vuosikymmenen ajan Moskovan talutusnuorassa ja kommunistisen yhteiskuntakokeilun koekaniineina.

Lännessä valtion olemassaoloon liittyvää uhkaa ei ole toisen maailmansodan jälkeen koettu. Itä-Euroopassa itsenäisyys ja suvereniteetti sekä muistikuvat ajoista, jolloin niitä ei ollut, ovat paljon tuoreempia. Idässä poliitikot oikealta vasemmalle haluavat ennen kaikkea välttää tilanteen, jossa maat ajautuisivat pakkojäseniksi ylikansalliseen liittoon, jossa keskuspaikan käskyt ajaisivat niiden kansallisen suvereniteetin ohi.

Länsi-Eurooppa alkoi sodan jälkeen yhdentyä yhä tiiviimmin monenkeskisen yhteistyön kautta. Toisin kuin idässä, nämä kokemukset olivat positiivisia ja maat tinkivät omasta suvereniteetistaan vapaaehtoisesti.

Monet itäeurooppalaiset kokivat lännen hylänneen heidät Neuvostoliiton armoille pelastaakseen oman nahkansa ja hyvinvointinsa. Siksi entisissä kommunistimaissa monet kokevat edelleen ärsyttävänä ja röyhkeänä länsieurooppalaisten pyrkimyksen neuvoa heitä siinä, kuinka heidän tulisi asioitaan hoitaa. Se tuskin myöskään johtaa tuloksiin.

Kirjoittaja on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Valo tulee idästä
Olin aluksi itäeurooppalaisten maiden EU-jäsenyyttä vastaan, mutta maiden osoitettua järkeä ja selkärankaa mädäksi ja järjettömäksi osoittautuneessa unionissa olen nyt pelkästään kiitollinen että nämä maat ovat unionissa. Toki toivon edelleen EU:n pikaista hajoamista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Valo tulee idästä
Visegrad maat tulee karkoittaa EUsta jotta voimme säilyttää ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavan EUn.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuviteltua nykyhistoriaa
Jokisipilä haukkuu nyt väärää puustoa. Eivät nykyiset päättäjät,noin 30-50 v, muista 2.maailmansotaa, kommunismia, tuskin edes Tsekkoslovakian miehitystä 1968. Visegrad- maiden suhtautuminen pakolaisiin on enimmäkseen kansallista itsekkyyttä ja oikeistolaista fasismia, joilla he suojelevat omia etujaan. Joskus tutkijoiden kannattaisi tutkia omia tutkailujaan. Kalibrointia kannattaa harrastaa silloin tällöin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kuviteltua nykyhistoriaa
Sinulla täytyy olla poikkeuksellisen laaja ja syvä Itä-Euroopan tuntemus, jos tiedät asian niin varmasti kuin esität.

Itse pidän todennäköisenä, että molemmat ovat totta samanaikaisesti. Siis että itäeurooppalaiset tuntevat tulleensa hylätyiksi ja ovat siksi varuillaan EU:n suhteen, ja että ilmapiirissä on paljon kansallista itsekkyyttä ja omien etujen suojelua. Toinen ei sulje pois toista, mutta kannattaa ottaa eri motiivit huomioon kun mietitään, miten EU:ssa edetään ja miten parhaiten saadaan Itä-Euroopan maat mukaan EU:n yhteisiin päätöksiin.

Sen väittäminen, ettei alle sadan vuoden takainen historia merkitse enää mitään, on lähes uskomattoman naiivia. Vaikka Tsekkoslovakian miehityksestä on aikaa jo puoli vuosisataa, esim. Itä-Euroopan maiden vapautumisesta on huomattavasti vähemmän, ja vapautumisen, sen mistä vapauduttiin, siihen johtaneet syyt ja sen seuraukset muistavat monet ihmiset niin idässä kuin lännessä.

Useimmat ihmiset allekirjoittavat näkemyksen, että emme voi ymmärtää tätä päivää tuntematta historiaa. Vaikka eivät allekirjoittaisikaan, niin tunnetasolla lähihistoria, varsinkin ns. kansalliset traumat, vaikuttavat syvästikin (kuten Suomen sisällissodasta opitaan).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
historian painolastit
Hyvä puheenvuoro Jokisipilältä mutta haluaisin lisätä siihen vielä yhden painolastin.
Se,että Saksalla on myös tuota painolastia kerrakseen ja
kun koko Euroopan pitää nyt peesata sen toimintaa niin
tulee mieleen olemmeko kaikki vastuussa menneistä.
Kun Saksa avasi ovensa apposelleen kertyi siitä kiitettävästi
myös tänne pohjan perukoille.
Onko siinä kukaan päättäjä miettinyt kansalaisten mielipidettä.
Saksassakin on nyt sitten kansa alkanut pullikoimaan vastaan.
Itä-Euroopan mailla on kyllksi tietoa näistä väestönsiirroista,
joiden takia kansan yhtenäisyyttä koetellaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turha nöyristellä
Ei euroopan historia nyt noin mustalta vaikuta. Toiseen maailman sotaan oli monia syitä ja Saksa sai kärsiä kohtuuttomasti sodan seurauksista. Toki Saksan johto syyllistyi myös ylilyönteihin osaan siviiliväestöä kohtaan, mutta päättävät henkilöt tuomittiin jo aikoinaan. Turha sen jälkeen kaivella vanhoja. Työn puolesta olin useita vuosia Baltiassa ja Itä-Euroopassa 90-luvulla ja paljon siellä historiasta juteltiin. Oma isänikin taisteli myös Saksan puolella julmaa kommunismia vastaan. Lähes kaikki näkivät aikoinaan Saksan mieluisampana isäntänä, kuin Neuvostoliiton ja syyt ymmärtää hyvin. Kommunismin alla kuka tahansa saattoi joutua syytetyksi mistä vaan. Nyt nuo maat ovat vain suoraselkäisempiä ja arvostavat maltillista maahanmuuttoa ja lakien noudattamista,.eivätkä ole niin sinisilmäisiä kuin lännessä olevat kansasta erkaantuneet poliitikot
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Barometrimaat
Nämä entisen Itäblokin edustajat EU:ssa ovat varteenotettavia "ilmapuntareita", joitten sisäpoliittisia reaktioita koko Euroopan olisi terveellistä vakavasti tarkkailla. Nämä maat luulivat loikkaavansa kerralla totalitarismista vapauteen liittyessän unioniin. Toisin kävi. EU on neukkulan hienostuneempi muoto. Sen huomaavat parhaiten juuri nämä vanhat toverit entisestä itäblokista.
EU:n kannattaisi kuunnella itäisten jäsenmaittensa kansallisia tuntoja herkällä korvalla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
kansandemokratioiksi
näitä maita ennen nimitettiin ja sosialistisiksi maiksi. "Porvarilehdistö" toki kutsui kommunistimaiksi, johtajathan olivat eri sorttisia kommareita, erilaisissa siteissä Neukkulaan.
Esim. Jugoslavia oli varsin länsimainen ja Tsekkikin.
Parikymppisenä kun matkustelin itä-Euroopassa 60-luvun lopulla ei se niin hirveästi Suomesta eroittunut, köyhää Suomessakin oli. Roinaa toki oli kaupoissa vähemmän, mutta muoteja seurattiin, nuorisomusiikkikin oli samaa ja se riitti meille. Mukavia matkoja kun rajamuodollisuuksista selvittiin.
Neukkula sitten olikin toinen juttu..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ei pidä ylpistyä, mutta läheisin veljeskansamme...
Neuvostomiehityksestä vapautuneiden maiden joukossa on yksi ilahduttava poikkeus, Viro, joka on ainakin tähän asti pystynyt kulkemaan sitä polkua, jolle kaikkien oletettiin Berliinin muurin kaaduttua ja Neuvostoliiton hajottua lähtevän. Ihmismieli on kummallinen, tarjottu vapaus ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan pelottavat näköjään monia. Houkutteleeko diktatuurissa se, että kaikesta voi mielessään syyttää diktaattoria eikä mistään tarvitse vastata.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.