Rain Kooli:

Rodunjalostusta opetuksen varjolla

Joku oksentaa, toinen itkee, kolmas on pyörtyä. Neljännen ranteeseen tartutaan tiukalla, takuulla sattuvalla otteella. "Miten niin et pärjännyt? Mehän ollaan harjoiteltu sitä kohta vuosi!"

Nämä eivät ole erikoisjääkärikurssin pääsykokeet. Virolaisia lapsia tässä ollaan seulomassa ekalle luokalle.

Etelänaapurin opetusjärjestelmän erikoisuuksiin kuuluvat niin sanotut eliittikoulut. Viisi pääkaupungin koulua on etuoikeutetussa asemassa, lähikoulujärjestelmän ulkopuolella. Niihin lapsensa voivat ilmoittaa missä päin pääkaupunkia tahansa asuvat vanhemmat – ja koska sama koulu järjestää opetusta virolaiseen tapaan ala-asteen ensimmäiseltä luokalta lukion loppuun, periaate koskee myös koulutulokkaita.

Järjestelyn juuret ulottuvat jännästi yhtaikaa sekä neuvostoaikaan, 1990-luvun murrokseen että jylhään 1930-lukuun. Parin koulun asema perustuu jo miehityskaudella tapahtuneeseen erikoistumiseen englannin ja ranskan opetukseen, pari jatkaa sotaa edeltäneiden kulttilukioiden perillisinä ja yksi on perustettu Viron itsenäisyyden palauttamisen yhteydessä paikallisten katolilaisuuteen hurahtaneiden perheiden projektina.

Asetelman erikoisuuden kruunaa se, että kyseessä eivät ole yksityiskoulut. Ne ovat julkisesti rahoitettuja, mutta saavat silti toimia kuin valtio valtiossa. Kaupungin opetusviraston suostumuksella.

Koulut pääsivät asemaansa ilman sen kummempaa keskustelua 25 vuotta sitten. Tällä hetkellä niiden asema on kuitenkin niin vankka, ettei mikään mahti ole kyennyt sitä murtamaan. Ei edes opetusministerinä tämän vuosikymmenen alussa toiminut Jaak Aaviksoo, joka piti esikuvanaan pohjoismaista mallia ja oli sitä mieltä, että ainakin ala-asteen pitäisi olla vapaa turhasta kilpailuhenkisyydestä.

Näin ollen Tallinnaan on syntynyt omanlainen noidankehä. Viisi koulua on muiden yläpuolella ja tästä syystä ne pystyvät rekrytoimaan parhaat opettajat.

Tämä tekee niistä haluttuja opinahjoja, mikä näkyy siinä, että kouluihin ilmoitetaan vuosittain moninkertaisesti enemmän oppilaita kuin ensimmäisillä luokilla on paikkoja. Kova karsinta puolestaan pönkittää koulujen erikoisasemaa entisestään.

Joten niin vaan lähes kaikki jotka haluavat olla jotakin virolaisessa yhteiskunnassa yrittävät tunkea vesansa pääkaupungin keskustan eliittikouluihin. Usein tämä merkitsee, että lasta aletaan määrätietoisesti valmentaa pääsykokeita silmällä pitäen jo vuosia ennen h-hetkeä. Tämä puolestaan suurentaa eriarvoisuutta, sillä useimmilla ei ole tällaiseen rumbaan varaa, sopivaa taustaa tai aikaa.

Kaiken tämän lisäksi muualla kuin Tallinnassa asuvat perheet pyörittävät vuosittain eräänlaista harmaata väestörekisteriotepörssiä. Pääkaupunkiin pitää päästä kirjoille, vaikka "asunto" olisikin todellisuudessa pikkuserkun luokkakaverin entisen tyttöystävän puolitutun koiran koppi.

Onko koko tässä opetuksen varjolla tapahtuvassa rodunjalostuksessa mitään mieltä? Vastaus riippuu monesti siitä, onko oma lapsi jäänyt viivan ylä- vai alapuolelle. Tämän kevään kokeet on pidetty, joten kohta se taas selviää.

rain@kooli.eu

Kirjoittaja on suomenvirolainen toimittaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Virossa koulua, Suomessa jotain ihan muuta
Hyvä että jossain vielä panostetaan koulun ja opetuksen laatuun. Suomessa on koulu ollut pelkkää leikkiä ja laulua jo yli 30 vuotta ja se näkyy monien nykyisten aikuistenkin suoranaisena tyhmyytenä lapsista nyt puhumattakaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
Sukupolvi ennen häntä, siis ne vanhemnat Suomessa joilla Koolin ikäisiä lapsia, olivat sukupolvi jotka vanhempina myös taistelivat lapsilleen "parempaa elämää". Se oli ninenomaan koulutuksen avulla. Suomessa oli vaikea päästä oppikouluun (50-luku) sillä opiskelupaikkaan piti pyrkiä suorittamalka koe ja jos lapsi (n 10-12 v)sinne pääsi niin sitten piti vielä löytyä rahaa lukukausimaksuihin. Niinpä moni lapsi jolla oli edellytyksiä ei koskaan voinut edes hakea oppikouluun perheen rahatilanteen vuoksi. On vielä huomioitava että silloin perheissä oli 3-9 lasta!

Kautta aikojen vanhemmat ovat halunneet parempaa elämää lapsilleen kuin itsellään on. Jos Virossa vielä ns. eliittikoulut ovat valtion rahoittamia kouluja niin miksi eivät panostaisi.

Ehkä Suomessakin kannattaisi tehdä jonkinlainen koulureformi niin saataisiin "haluuttomat" työelämään ja valtion koulutusrahoja leikattua.

Kysymys kuuluu: miten fiksua Suomen kansasta on tullut ja miten hyvin koulutus tukee työllistymistä! Joskus muinoin valmistuneet opiskelijat olivat 24-27 v (ei asumis-,opinto-toimeentulotukea). Nyt taitaa yläikä olla 35 v. nurkilla (kaikki tuet). Kun vielä saatiin uusi laki opiskelijoiden asumistuesta ympärivuotiseksi ja asunnon koon mukaan maksettavaksi, niin alkaa olla jatkossa yliopistoista uloskirjautuvat siinä 45 v kinttaalla. Mitä opimme tästä? Mitä enemmän valtio antaa rahaa sitä huonommin menee (mikäli opiskelijajärjestöjä ja vihervassareita on uskominen).

Jos vielä rodunjalostukseen palataan niin meillä sen nimi on ideologiajalostus! Meidän varhaiskasvatus-yliopisto-ketju tähtää ideologiseen pakkosyöttöön kautta linjan siten että valtio (tietyt puolueet) asettavat normit ja arvot!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
Sellaiselle näkemykselle, että oman lapsen paras on saada sellaista mitä muut lapset eivät saa, on aika ikäviä sanoja.

"Nyt taitaa yläikä olla 35 v. nurkilla... niin alkaa olla jatkossa yliopistoista uloskirjautuvat siinä 45 v kinttaalla." Siinäpä arvailet. Ensinnäkin, ainakaan tietääkseni yläikärajaa valmistumiselle ei ole olemassa. Saa valmistua vaikka 90-vuotiaana.

Toisekseen ainakin jossain vaiheessa tendenssi oli kylläkin valmistumisiän aleneminen. Opiskelutukien ostovoima on suuresti pienentynyt sanotaan nyt vaikka 1900-luvun lopulta ja sen saamisen ehdot kovasti tiukentuneet, mikä aiheuttaa painetta valmistua nopeasti. Varattomien opiskelijoiden on tosin pakko rahoittaa elämistään tekemällä töitä jos niitä saavat, mikä on omiaan pidentämään opiskeluaikaa. Ihmisillä on myös aiempaa useammin enemmän kuin yksi tutkinto, jolloin jälkimmäisen tutkinnon valmistuessa ikää on väkisinkin jo vähän enemmän. Näistäkin huolimatta opiskeluajat ovat siis lyhentyneet, eivät pidenneet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
"Ei eliittikouluille" vast. Yliopisto-opiskelutuille tulisi olla ikäraja ja opiskeluaikaraja. Kun on 5-6 vuotta saanut valtion tukea pitäisi sen riittää. Lisäksi useammasta tutkinnosta tulisi opiskelijan itse maksaa. Yhteiskunnan piikkiin yksi,tutkinto riittäköön! Mitä tule opiskeluikärajalle - opiskelkoon hän ken sisälle pääsee ja haluaa rahoittaa itse vaikka kasikymppisenä.

Varattomille opiskelijoille (eivätkö kaikki opiskelijat ole varattomia? ainakin tukiin viitaten) kuin muillekin on opintolainasysteemi- Kyllä opiskelijoiden asumis-, terveydenhuolto-, toimeentulotuet ovat mitä todennäköisemmin kasvaneet eikä päinvastoin1
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
"Vastuu", en ottanut mitään kantaa siihen, miten kauan opintotukea pitäisi maksaa. Sinun argumenttisi oli suunnilleen, että tuetun opiskelun vuoksi valmistumisiät nousevat jatkuvasti, ja siihen vastasin.

Vaikuttaa siltä, ettet oikeastaan tiedä paljonkaan nykyisestä opintotuesta, jota pääsääntöisesti saa korkeakouluopintoihin vain noin 5 opiskeluvuotta. Eli vaatimuksesi on jo täytetty. Tukea ei myöskään yleensä saa toiseen samantasoiseen tutkintoon.

Ikärajaa en käsitä. Miksi esim. 40-vuotias ei olisi oikeutettu opintotukeen samoin kuin 20-vuotias? Siis ensimmäiseen kyseisentasoiseen tutkintoon opiskellessa, niin kuin ehdot ovat. Et kai ole ikärasisti?

Ja et kai tosissasi väitä, että elämän rahoittaminen lainalla on yhtä reilu ratkaisu vaikkapa jonkun Nallen ja toisaalta esim. alkoholisoituneen, työttömän yksinhuoltajan lapselle? On selvää, että jos opiskelijan on täysimääräisesti rahoitettava elämisensä ja opiskelunsa työllä ja lainalla, se väistämättä jättää korkeammasta koulutuksesta syrjään paljon ihmisiä, myös huomattavan lahjakkaita. Jos raha ratkaisee, korkeakouluihin otetaan vähemmän lahjakkaita rikkaita nuoria eikä lahjakkaita köyhiä nuoria. Minusta pienellä Suomella ei ole varaa siihen. Ja minusta opiskelija on perusturvan arvoinen vähintään siinä kuin esim. työtönkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
Vast. "Ei eliittikoululle". Totta on että sääntöjä on sekä korkeakouluilla että Kelalla mutta niissä on porsaanreikiä. Jos et tee sitä ekaa tutkintoa ja vaihdat tiedekuntaa niin olet jälleen "uusi opiskelija" ja laskenta alkaa siitä. Voit roikkua kolme vuotta esim teologiaa opiskellessa ja sitten huomaat kaupallisen alan olevan sinua lähempänä. Kun pysyt "opiskelijan" statuksessa kiinni saat kaiken "opiskelijahintaan". Plus tuet!
Ei siinä mitään pahaa jos nelikymppinen opiskelee, mutta jos henkilö ei tee muuta kuin yrittää laistaa "takaisinmaksuvelvoitetta" työtä tekemättä ja veroja maksamatta niin silloin on yhteiskunnan tuet liian antavat!

Kansalainen on kuluerä (saaja) yhteiskunnalle 0-18 v. (n. 7.000 €/v) plus opiskellessa/työttömänä19-xx saakka (n.10.00 €/v) Vasta kun hän menee töihin alkaa hän olla maksaja. Tällainen arvio on esitetty että henkilö maksaa yhteiskunnalle 0-20 v n. 146.000 € ja jos hän on töissä 20-63 v hän on maksanut takaisin tuon summan! Vielä pitäisi maksaa työssäoloaikana kertyvistä yhteiskunnan yleisistä menoista! Voimme siis itse arvioida mitä jokainen työtä tekemätön "en tiedä mikä minusta tulee isona" maksaa. Me työssä käyvät "naapurit" joudumme siis maksamaan kaikki "ikuiset opiskelijat".

Mitä taas tulee köyhiin/rikkaisiin opiskelijoihin niin meillähän sisään yliopistoihin mennään kokeiden avulla. Opintolainasysteemi luotiin aikanaan juuri niille jotka eivät olleet "nalleperheistä". Ongelma nykyopiskelijoilla on se ettei haluta ottaa lainaa! Tehdään töitä, opinnot venyvät ja silti tukeudutaan ybteiskunnan tukiin (asuno/opinto/toimeentulotuet).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Onko kyseessä "rodunjalostus" vai vanhempien halu saada lapselleen itseään parempi elämä?
Vast "Ei eliittikoululle". Korjaan luvun joka on virherllinen! Teksti '"....plus opiskellessa/työttömänä19-xx saakka (n.10.00 €/v)". Pitää tietenkin olla n. 10.000 €/v!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jotenkin viittaa
"Koulut pääsivät asemaansa ilman sen kummempaa keskustelua 25 vuotta sitten. Tällä hetkellä niiden asema on kuitenkin niin vankka, ettei mikään mahti ole kyennyt sitä murtamaan".
Jotenkin pulpahtaa mieleen esimerkiksi britanian yksityiskoulujen rikostutkinnat vuosien varrella (oppilaat koulujen uhreina)!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuinka ollakaan
Sattumalta juuri eilen luin kuinka huonosti suomalaislapset, varsinkin pojat Itä- ja Pohjois-Suomessa, selviävät peruskoulussa, kuinka Viro huiskuttaa meille ohimennessään Pisa-tutkimuksissa jne. Virossa on kuulema vielä kuri ja järjestys kouluissa. Ja niitähän meillä ei ole ollut valovuosiin.
Opettajilla ei ole mitään välineitä, ei auktoriteettia hallita tunteja, vaan vapaan kasvatuksen hedelmät saavat rauhassa häiritä opetusta.
Näinkö viedään Suomea eteenpäin?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koulutushan on rodunjalostusta
Koulutuksen rodunjalostuksellinen luonne voi toki alkaa heti järjestelmän alussa. Yleensä sen huomaa vasta koulutuksen päätyttyä. Siinä vaiheessa nähdään miten koulutettu sijoittuu työelämään paremmin. Huomataan myös hänen paremmat ansiotulonsa. Viimeistään parin valintatilanteessa käy selväksi miten tarkasti osapuolien koulutustausta määrää parin valinnan. Kun sitten parille syntyy jälkeläisiä on heidän koulutusmenestyksensä kouluttamattomien vanhempien lapsia parempia. Tämän rodunjalostukseen tähtäävä ketju pyörii sukupolvi toisen perään ja vahvistaa asemaansa.
Yhteiskunta tukee kehitystä ansiotulomuodostuksen avulla. Samoin sitä tuetaan työvuosimäärien kautta.
Tilastojen mukaan koulutetut elävät kouluttamattomia pidempään. He ovat myös onnellisempia ja terveempiä kuin kouluttamattomat.
On todella vaikeaa kiistää koulutusjärjestelmämme rodunjalostusta merkitystä. Tilastokeskuksesta löytyy helposti tiedot, joitten perusteella voi tehdä asiasta johtopäätöksiä. Koulutus kannattaa aina jos vaan geenit siihen riittää.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Koulutushan on rodunjalostusta
Sliippari: eli viisaana ja kauniina naisena valitsin miehen itselleen, joka osaa ja tietää elämästä myös paljon. Miksi pitäisikään tyytyä vähempään?

On tosiaan kiellettyä sanoa ääneen että tietyt rodut eivät osaa joitakin asioita, ja he elävät siinä luulossa, että maailma on velkaa heille jotain, ja sen näkee kaikkialla, koska olen koulutettu. Eräät muut kansat tällä telluksella ovat uutisissa päivästä toiseen vain katastrofien kautta, joita ovat itse luomassa. Tosiasia, jonka näkee joka päivä.

potentiaalia varmaan olisi, koska evoluutio ei ole selektiivistä. Mutta ihminen voi itse valita, mitä osia aivoistaan käyttää ja mihin. Tuhoamiseen vai lukemiseen. En tunne yhtään pinnaa häpeää siitä että olen valkoihoinen nainen, työläistaustainen, ja koulutettu. Minä kävin kouluni itse, minä tein tenttini itse. Jotkut rodut vaan osaavat, ja jotkut taas eivät osaa lukea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Koulutushan on rodunjalostusta
"sliippari", rodunjalostuksesta puheen ollen kommentissasi on perusvirhe. Rodunjalostuksessa parhaat (miten se sitten määritelläänkin) pääsevät lisääntymään tai pääsevät lisääntymään eniten. Se ei toimi ihmisellä, jolla lajilla yleensä vähän koulutetut lisääntyvät eniten ja lapsettomuus on yleisintä akateemisilla. Rotu jalostuu kovin hitaasti sillä tavalla...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.