Leena Kytömäki:

Juhannus on

vanhaa ja uutta,

pakanallista

ja kirkollista

Juhannuksen merkitys korostuu sanonnassa "Joulu on joka vuosi, juhannus vain kerran vuodessa." Myös juhannuksen aattoon pätee "Aatto juhlista jaloin." Sanan juhannusilta tavallisin merkitys onkin Kielitoimiston sanakirjan mukaan juhannusaattoilta.

Keskiajalla kirkko sopi Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi ja sen nimeksi yleistyi Johannes-pohjainen juhannus. Ruotsinkielisillä alueilla juhla oli midsommar, Lounais-Suomen suomenkielisillä sen muunnos mittumaari. Nykyään keskikesän juhla on kesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina ja aatto perjantaina.

Suomessa keskikesän juhla pakanallisine tapoineen oli ensin säänjumala Ukko-ylijumalan juhla. Agricola kertoi karjalaisten epäjumalien luettelossa (teksti muunnettu nykysuomeksi): "Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin. Siihen haettiin vakka, niin juopui piika ja akka. Sitten paljon häpeää siellä tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin."

Juhannuskokot olivat meillä aluksi itäsuomalainen tapa, joka yleistyi ja levisi 1800-luvulla. Juhannuskokko viittaa Johannes Kastajaan, mutta tulien polttaminen yleensä on vanhemmalta ajalta. Keskikesän tulia on poltettu Suomenlahden rannikolla ja Varsinais-Suomen saaristossa ehkä jo rautakaudella. Erään Turun Akatemiassa 1640-luvulla opiskelleen ruotsalaisen ylioppilaan päiväkirja kertoo, että Turussakin Kupittaalla poltettiin tulia ja leikittiin.

Kokkojen rakenne vaihteli paljon jo silloin. Kokkoon säästettiin esimerkiksi tervatynnyreitä. Rannikoilla poltettiin usein vanhoja veneitä. Isonkarin saaressakin ovat loppuun kuluneet puuveneet saaneet tehdä viimeisenkunniakkaan palveluksen kokon alustana.

Mutta vanhoissa juhannuslauluissa maistuu maaseutu: "Juhannus on meillä herttainen, Kirkas taivas on sininen. Pirtti on jo pesty puhtoinen. Pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii, kesän juhlasta pihlaat kuiskii..." Kokkojen ajateltiin edistävän viljelyskasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmällisyyttä ja torjuvan pahaa.

Juhannusta ja varsinkin sen aattoa vietetään nykyään monin tavoin. Edelleen halutaan kokoontua nauttimaan kesäillan ja -yön tunnelmista ystävien kanssa kokkojen ääreen. Myös monet festivaalit ovat suosittuja.

Vanhastaan ovat olleet tärkeitä juhannustaiat, joita leikkisästi tehdään vieläkin. Ennen niistä oli leikki kaukana. Jokin esimerkki: Keskelle kokkoa pantiin riuku. Siellä päin, mihin se kaatui, jäivät tytöt vanhoiksipiioiksi. Joissakin kylissä piti joka tytön aattoiltana hakea puita pinosta kolmesti sylillinen kerralla, ei yksitellen. Lopuksi kunkin puut laskettiin: tyttöjä, joilla oli puita parillinen määrä, odotti pian sulhanen, muut jäisivät ilman.

Onneksi yhden taian mukaan nuoren naisen kieriskeleminen alasti kasteisessa viljapellossa varmisti, että sulhanen ilmaantuu kuluvana vuonna. Ja jos tyttö meni juhannusyönä alastomana kaivolle, hän voi nähdä siellä tulevan puolisonsa kuvan. Seuraava taika lienee edelleen käytössä: kun panee juhannusyöksi tyynyn alle tietyn määrä eri kukkia, näkee unessa tulevan puolisonsa.

Eikä uskota Jukka Viikilän kirjan Suomalainen vuosi jaksoa Juhannus: "Sanotaan, että Suomen kesä on lyhyt, mutta se on lyhyempi, ainoastaan juhannuksen mittainen. Pyhien jälkeen puhaltaa jo syksyn ensimmäinen tuuli."

leena.kytomaki@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston

suomen kielen dosentti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.