Perjantai 22.6.2018Paula, Liina, PauliinaJuhannus

Susan Kuivalainen:

Eläkeläisten toimeentulokolikolla kaksi puolta

Eläkeläisten toimeentulon kysymykset ovat olleet paljon esillä viime aikoina. On tärkeää, että aihe on korkealla poliittisella agendalla ja että pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen etsitään aktiivisesti monipuolisia ratkaisuja. Jokainen meistä toivoo itselleen ja läheisilleen säädyllisiä ja kunniallisia eläkepäiviä.

Viimeaikainen puhe on keskittynyt tuloihin, vähemmän sen sijaan on keskusteltu toimeentulovaikeuksien takana olevista menoista ja elämäntilanteista.

Tulot kertovat taloudellista resursseista, mutta niiden perusteella ei tiedetä, minkä tasoista toteutunut kulutus on tai minkälaiseksi toimeentulo koetaan tai moniko kokee haasteita toimeentulossaan.

Moninaiset toimeentulon tarkastelutavat ovat tarpeellisia, koska kuva toimeentulon tasosta ja ongelmien laajuudesta ja luonteesta eroaa tarkastelutapojen välillä.

Tulonjakotietojen mukaan eläkeläisten toimeentulossa ei ole tapahtunut parin viime vuosikymmenen aikana heikennystä suhteessa työssäkäyviin tai muuhun väestöön. 2010-luvulla eläkeläisten keskimääräiset tulot, kulutus ja varallisuus ovat itse asiassa kasvaneet enemmän kuin muun väestön.

Pienituloisten osuus eläkeläisistä on 12,8 prosenttia. Osuus ei eroa oleellisesti väestön pienituloisuusasteesta ja on huomattavasti matalampi kuin esimerkiksi työttömien pienituloisuusaste.

Jos tarkastellaan yhteiskunnan viimesijaista sosiaaliturvaa, eläkeikäiset ovat toimeentulotuen asiakkaina harvemmin kuin muu väestö. Eläkeikäisistä toimeentulotukea saa vajaa kaksi prosenttia. Saman verran on ilmoittautunut hakeneensa apua järjestöiltä ja ruoka-avusta.

Vaikka useat toimeentulon mittarit osoittavat eläkeläisten toimeentulon olevan samalla tasolla kuin muun väestön ja taloudellisten resurssien nousseen, toimeentulovaikeudet näyttävät olevan hyvin monelle eläkeläiselle arkipäivää. Tämä ilmenee ensi viikolla julkaistavasta Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta (Ahonen ym. 2018). Toimeentulovaikeuksia kokevat erityisesti pienituloiset ja ne, joilla on heikko terveys.

Eläkkeiden korottaminen on houkutteleva lääke etenkin vaalien kynnyksellä, mutta se ei ole yksioikoinen ratkaisu toimeentulovaikeuksiin. Toimeentulonsa vaikeaksi kokevia ei ole vain pienituloisissa, vaan myös keski- ja suurituloisissa. Henkilöillä saattaa olla saman suuruiset tulot, toinen kokee vaikeuksia tulla toimeen tuloillaan, toinen ei.

Toimeentulovaikeuksien ymmärtämiseksi ja helpottamiseksi katse tulisi kääntää myös toimeentulokolikon toiselle puolelle – menoihin.

Ennen kaikkea terveydenhoito- ja lääkemenot ja niiden kasvavat omavastuut aiheuttavat monelle eläkeläisille toimeentulovaikeuksia. Eläkeläisten joutuvat tinkimään näistä menoista. Myös vuokratason jatkuva kallistuminen kiristää pienituloisen eläkeläisen lompakkoa, etenkin niillä, jotka asuvat yksin.

Kohtuuhintainen ja saatavilla oleva toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto lienee monelle merkityksellisempää kuin lisäkympit eläkkeeseen. Vaikkei ne lisäkympitkään pahitteeksi pienituloiselle eläkeläiselle ole.

Kirjoittaja on Turun yliopiston dosentti ja osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.