Perjantai 22.6.2018Paula, Liina, PauliinaJuhannus

Hannu Lauerma: Lääkintähuoltoa 1918

Suomen ajauduttua tammikuussa 1918 veriseen sisällissotaan jouduttiin kummallakin puolella improvisoimaan haavoittuneiden hoito pääasiassa hyvin niukoin resurssein. Tämän prosessin kirjavia vaiheita on nyt kuvattu erikoissairaanhoitaja Eeva Tammen teoksessa Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918.

Nimensä mukaisesti kirja keskittyy Tampereen suurtaisteluun, vaikka myös sodan muita vaiheita ja rintamia kuvataan. Mielenkiintoisia kuriositeetteja löytyy, muun muassa tuolloin hyvin harvinainen hengen pelastanut suora verensiirto lääkärin valtimosta pahoin vuotaneen valkokaartilaisen laskimoon.

Suomen Punainen Risti oli perustettu vuonna 1877 nimellä "Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten". Sodan aikana sen alaisuudessa toimi Tampereella viisi sairaalaa ja kaksi poliklinikkaa. Kirurgisena yksikkönä toimi Johanneksen kouluun sijoitettu sairaala, ja sen ylilääkärinä oli lääketieteen ja kirurgian tohtori A.J. Palmén Helsingistä.

Sekä punaisia että valkoisia haavoittuneita hoidettiin yhteensä 1002. Ompeleista alkaen lähes kaikkea puuttui, ja muun muassa murskaantuneita leukoja hoidettiin isoista ongenkoukuista improvisoiduilla vetolaitteilla. Äidinäitini, sairaanhoitaja Frida Winterin sairaalassa pitämä päiväkirja on Tammen lähteiden joukossa.

Kirja välittää kuvan lääkäreistä ja hoitajista, jotka ammattietiikkansa nimissä useimmiten vastustivat parhaansa mukaan niin punaista kuin valkoistakin hirmuvaltaa. Myöhemmin professoriksi edennyt Paimén totesi että jälkimmäisen vastustaminen oli vaikeampaa, voitonhuuma kun niin innoitti Tampereen vallanneita joukkoja.

Kirjassa kuvataan monia muitakin historiallisia hahmoja, kuten muun muassa tuolloinen lääketieteen kandidaatti Yrjö Kulovesi, sittemmin tehtaanlääkäri, joka ensimmäisenä lääkärinä Suomessa perehtyi psykoanalyysiin kirjoitellen sen sovelluksista. Palménin mainitaan todenneen, että työssä ilmeisesti onnistuttiin, koska sairaalaa kutsuttiin punaisen vallan aikana lahtarien pesäksi ja sittemmin valkoisten joukossa punikkien omaksi sairaalaksi.

Kuvaavaa on, että punaisten haavoittuneiden hoitamisen ja mahdollisen piilottelun johdosta sairaalan henkilökuntaa oli syyteharkinnassa epäiltynä valtiopetoksesta. Isoäitini kertoman mukaan henkilökunta todellakin ajoittain muun muassa piilotti kertaalleen mutta huonosti teloitettuja punakaartilaisia.

Geneven ja Haagin Suomessa tuolloin ratifioimattomien sopimusten ja Punaisen Ristin nimissä haavoittuneet oli todellakin velvoite säästää ja hoitaa. Yksi rivimies oli selvinnyt kahdestakin teloituksesta kasan alla haavoittuneena. Tämä kertoo teloittajien kehnosta ammattitaidosta, kenties myös juopuneesta suurpiirteisyydestä. Apteekkitakavarikoiden ykkönen oli näet pirtu, jota takavarikoitiin lähes 100 kiloa, ja hyvänä kakkosena oli lääkekonjakki.

Vuonna 1894 syntynyt isoäitini eli pitkän ja toimeliaan elämän, mutta näki vielä viimeisinä vuosinaan 1980-luvulla öisissä sekavuustiloissaan yhä uudestaan punaisten panssarijunan tulevan, ja eli uudestaan hetkiä jolloin valkoisten kranaatteja osui sairaalaan tappioita aiheuttaen. Ylilääkäri joutuikin toistuvasti huomauttamaan punakaartin johdolle, ettei junan sijoittaminen sairaalan eteen ollut suotavaa.

Kirjoittaja on Psykiatrisen
vankisairaalan ylilääkäri.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kiitos
Sain taas mukavan lukuhetken itselleni uuden tiedon parissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.