Suomi 1968:

Suurhotellia kaavailtiin Aurajoen rantamille

Turun kiinteistö- ja rakennuslautakunta hyväksyi yksimielisesti luonnokset Aurajoen länsipuolisen ranta-alueen asemakaavaratkaisuksi. Oleellista luonnoksissa oli se, että Eskelinkadun ja Ursininkadun välinen ranta-alue osoitettiin suurhotellin paikaksi. Suunnitelmaan sisältyi myös Humalistonkadun jatkaminen Aurajoen rantaan ja uuden sillan rakentaminen.

Kesän ranta- ja vapaa-ajan muoti oli riemastuttavampaa kuin koskaan. Sen iloisuus ei ollut kiinni yksinomaan raikkaista väreistä ja veikeistä kuoseista, vaan myös mallisto oli monipuolinen, huoleton ja mukava. Oli minimekkoja, shortseja, pitkiä housuja, puutarhahaalareita ja rantajakkuja bikineistä ja uimapuvuista puhumattakaan. ”Eikä tämä koske vain naisia ja lapsia, vaan nykyisin voi myös mies, aikuinenkin, pukeutua kevyesti ja värikkäästi vaikuttamatta silti keikaroivalta.”

”Nuori, hyvävartaloinen nainen valitsee pikku bikinit ranta- ja uima-asukseen, hieman varttuneempi ja tukevampi pukeutuu yhtäjaksoiseen uimapukuun, jossa on kunnon olkaimet ja kaunis pääntiekaarroke, mutta hyvin syvään uurrettu selkä. Uimapuvuissa on raitoja ja kukkia, olipa eräitä uimapukuja valmistettu kultalurexistakin.”

Punkalaitumenjoen perkauksissa löytyi iso venäläinen lentopommi sekä kaksi kansalaissodan aikaista miinaa. Lentopommeja oli talvisodan aikaan pudotettu Reininmaan kylään noin 20-30 kappaletta.

Venäläiset olivat ilmoittaneet pommituksilla tuhonneensa ”Punkalaitumen lentokentän”, vaikka todellisuudessa olivat vain keventäneet pommilastiaan. Monet pommeista olivat jääneet suutareiksi ja niitä kulkeutui Sarkkilan koululle nähtäväksi. Olipa joku isäntä tuonut meijeriinkin tien varrelta yhden suutariksi jääneen pommin.

Löytyneitä pommeja upotettiin Punkalaitumenjokeen. Myös kansalaissodan aikaisia miinoja oli siltojen läheisyyteen jokeen upotettu paljon punaisten nopean perääntymisen aikana.

Ensimmäisenä kesäteatterina maassamme aloitti Samppalinnan kesäteatteri toimintansa kokoontumalla harjoittelemaan Viulunsoittaja katolla -näytelmää. Ensi-ilta oli tiettävästi ”Viulunsoittajan” maailman kantaesitys ulkoilmateatterissa. ”Viulunsoittaja katolla on suurin yritys, mihin teatteri on toimintansa aikana ryhtynyt. Se ylittää jopa paratiisin pukin. Siitä syystä on teatterin johto päättänyt esittää näytelmää koko kesän.” Teatterin toiminnanjohtajaksi oli valittu Kemin kaupunginteatterin johtaja Aulis Ruostepuro, joka myös ohjasi näytelmän.

Tässä vielä makupaloja Turun Sanomista 50 vuoden takaa:

”Omakoti- ja rivitalot ratkaiskaa jätepulmanne huokeasti ja nykyaikaisesti jätesäkein. Tarvittava teline maksaa vain 70:- kotiintuotuna. Kuljetusveloitus on 1,60 säkki. Terveysviranomaisten suosittelema jätejärjestelmä. T:mi U. Hannonen.” (Ilm. TS 21.5.1968).

”Kyllä teidän kelpaa kävellä Koskelle. Sieltä löydätte kengät itsellenne. Sanotte vain myyjättärelle – ReKo Super.” (Ilm. TS 21.5.1968).

”Suuntautuupa matkanne maaseudulle tai kaupunkiin, postiauto vie Teidät sinne. Keltaiset postiautot kulkevat kaikkialle minne postikin. Matkaan vaan – postiautolla”. (Ilm. TS 21.5. 1968).

Jukka Saarinen

ts.mielipiteet@ts.fi

Twitter: @jukkasaa

Kirjoittaja on toimittaja ja 1960-luvun nuori.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.