Lauantai 25.4.2015Markku, Markus, Marko
Ari Niemi

Turhan tuttu arkiviisu

Minä olen työtön ja sinä olet työtön, mut mehän ei ollakaan mittää. Länteen taikka ittään, me ei olla mittään kun kukaan ei tee millekään mittää.”

Työttömän arkiviisu on piinallisen tuttu sävel kymmenille miljoonille eurooppalaisille myös etelästä pohjoiseen. Muutama vuosi sitten unionin työvoimavastaavat tuskailivat, että mistä niitä tulevaisuuden käsipareja löytyy, kun huoltosuhde heikkenee ja kansalaiset pyrkivät suoriutumaan niin lyhyellä työuralla kuin mahdollista.

Juuri nyt tilanne näyttää toisenlaiselta. EU tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vajaassa kahdeksassa vuodessa unionin alueelle pitäisi luoda 17 miljoonaa uutta työpaikkaa. Ainakin suunnitelman toteuttajilla riittää töitä.

Huolestuttavinta on nuorten työttömyys. EU:ssa on 7,8 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, joilla ei ole työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa.

Kreikassa nuorten työttömyysprosentti on 54, Espanjassa 53, Italiassa ja Portugalissa reilut 30.

NUORTEN ANKEA kohtalo merkitsee kasvavia sosiaalikuluja aikana, jolloin väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen kilpailevat samoista veroeuroista. Reipas eläköitymistahti vapauttaa paljon työpaikkoja, mutta tuottavuuden lisääminen ja työvoimavaltaisen tuotannon pako halvempien työvoimakustannusten maihin vaikuttavat toiseen suuntaan.

Eurostatissa on laskettu, että vuodesta 2008 unionin nuorisotyöttömyys on noussut 15 prosentista 22,5:een. Kolmen A:n Suomessa nuorisotyöttömiä oli kesän korvalla 24 prosenttia.

Tilastot eivät kerro koko totuutta nuorten työllisyydestä. Osa opiskelee ja hakee töitä yhtäaikaisesti. Osa työskentelee pimeästi, osa on kaikkien lukujen tavoittamattomissa.

Ongelmat vakavuutta eivät selitykset muuksi muuta.

NUORISOTYÖTTÖMYYS OLI Pohjois-Afrikan arabikevään puhkeamisen viimeistellyt voima. Tunisiassa noin 30 prosenttia alle 29-vuotiaista oli työttömänä, Egyptissä jotakuinkin saman verran.

Välimeren molemmin puolin on miljoonia tai peräti kymmeniä miljoonia nuoria vailla kunnollista toimeentuloa ja mielekästä tekemistä. Se on vakavampi ongelma kuin yli normien noussut julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhde.

Nyt puhutaan jo Euroopan menetetystä sukupolvesta tai ainakin sellaisen riskistä. Samaa voidaan sanoa Pohjois-Afrikasta. Riski ei ole ennenkuulumaton Lähi-idässä eikä Yhdysvalloissakaan.

Paitsi hukkaan heitettyjä resursseja ja henkilökohtaista kovaa kohtaloa, nuorisotyöttömyys on uhka yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle. Kreikassa ja Espanjassa, joissa sotilasvallasta ei ole järin pitkä aika, vakausriski otetaan todesta.

Miljoonien nuorten työttömien armeija on paremman tekemisen puutteessa altis demokratian vastaisille seireeneille ja uskonnolliselle kiihotukselle. Jos historiasta ylipäänsä voi jotakin oppia, niin ehkä sen, ettei turhautuneita kansanjoukkoja voi kovin pitkään hallita.

SUOMESSA MUISTELLAAN usein presidentti Urho Kekkosen vuonna 1975 runnomaa hätätilahallitusta, jonka tärkeimmäksi tehtäväksi saneltiin työllisyyden hoito. Suomessa oli silloin 63 000 työtöntä ja työttömyysprosentti reilut kaksi.

UKK:lla oli runnomiseensa muita syitä kuin huoli työllisyydestä. Projektikin epäonnistui, kun pätkähallitukset yksi toisensa jälkeen kaatuivat ja työttömyys kaksinkertaistui parissa vuodessa.

Jonkinlaisia nuorisotyöttömyyden hätätilaohjelmia EU:n ja Pohjois-Afrikan maat saisivat kuitenkin ohjelmiinsa kirjoittaa. Hokema on kulunut, mutta pätee: työ on parasta sosiaaliturvaa ja vakauslääkettä.

Ilman sitä Hectorin arkiviisu jatkuu. ”Eduskunta ei mittää, hallitus ei mittää, kunnanvaltuustot ei mittää. 200 kertaa nolla ei oo mittää, kun kukaan eikä mikään tee mittään.”

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Ari Niemi

ari.niemi@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Mahdoton yhtälö?
Yleensä hallitukset esittävät suurelle yleisölle ylioptimistisia keinoja, joilla työttömyysongelma ja erityisesti nuorisotyöttömyys hoidetaan. Tosin nyt meidän hallituksemme ei enää ole esittänyt mitään konkreettista viimeisten yt-uutisten jälkeen. Pyyhe on siis heitetty kehään, eli kukin työtön joutuu keksimään itselleen sopivaa työtä.

Onko käytännössä mahdollistakaan saada työllisyys olennaisesti nousemaan, sellaiseksi kuin se oli joskus? Globaalisti väestö kasvaa suunnilleen sadalla miljoonalla ihmisellä per vuosi. Siis noin 20 kertaa Suomen väkiluku. Suurin syntyvyys on nimenomaa köyhissä maissa, joissa työttömyys on jo valmiiksi huippulukemissa. Tänä vuonna syntyvät lapset syntyvät näkemään nälkää ja työttömyyttä. Tulee varmaan mieleen lähteä vaikkapa Eurooppaan lihapatojen ääreen.

Suomessa tilanne on näennäisesti hyvä vielä. Mutta mehän elämmekin velaksi. Työttömille maksetaan kotiin, etteivät tule häiritsemään työllisten työntekoa. Jos jättäisimme työmarkkinatuet ja sosiaalituet maksamatta, suuri osa työttömistä jäisi jo nyt täysin tyhjän päälle.

Yhtälö on mahdoton. Tuntuu kuitenkin, että hallitukset rikkaissa maissa eivät joko tiedosta tulossa olevaa valtavaa ongelmaa tai eivät halua hermostuttaa kansalaisiaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.